"Se on niin suloinen, että voisin syödä sen!" – söpöysaggressio on yleinen tuntemus, ja nyt tiede on selvittänyt, mistä tunne pulppuaa

Oletko ikinä katsonut söpöä ilmestystä, vaikkapa koiranpentua tai vauvaa, ja halunnut puristaa, nipistää tai jopa puraista sitä? Jos vastasit kyllä, olet kokenut ”söpöysaggression”. ”Söpöyaggressiolla” (eng. cute aggression) tarkoitetaan ihmisessä herääviä aggression merkkejä tämän nähdessä söpön asian, esimerkiksi eläimen pennun tai ihmisvauvan.

Kalifornian yliopiston erityisopetuksen yliassistentti Katherine Stavropoulos kertoo Gizmodo-sivustolle, että jopa 70–75 prosenttia hänen kohtaamistaan ihmisistä on kokenut "söpöysaggressiota". Loput 25–30 prosenttia ihmisistä eivät voi ymmärtää, miksi toinen haluaisi satuttaa suloista ilmestystä.

Mutta mistä aggressiivinen käytös johtuu? Loppujen lopuksi ”söpöysaggressiota” kokeva ihminenhän ei halua vahingoittaa söpöä ilmestystä.

Tähän kysymykseen Stavropoulos lähti vastausta etsimään. Hän oletti, että aivot aktivoituvat havaitessaan söpön ilmestyksen. Aktivisuus saattaisi liittyä aivojen palkitsemisjärjestelmään tai tunteita käsitteleviin osiin – tai molempiin.

Söpön ilmestys näkyi aivojen aktiivisuudessa ja ajatuksissa

Hypoteesiaan testatakseen Stavropoulos mittasi tutkimuksessaan 54 aikuisen osallistujan aivojen aktiivisuutta näiden katsellessa kuvia söpöistä ja vähemmän söpöistä eläimistä sekä ihmisistä. Osaa kuvista oltiin muokattu niin, että niissä oli enemmän suloisina pitämiämme piirteitä, joita ovat esimerkiksi suuret silmät, pieni nenä ja pyöreät posket.

Tutkimukseen osallistujat arvioivat lisäksi, miltä heistä tuntui kuvien katsomisen jälkeen.

Miksi kissa kehrää? Artikkeli jatkuu videon alla.

Miksi kissa kehrää? 1:50

Aivojen aktiivisuutta mittaavassa osiossa paljastui, että söpöysaggressio todella näkyy aivojen palkitsemisjärjestelmässä sekä tunteiden sääntelyssä.

Tutkimuksen itserapotointiosiossa osallistujat kertoivat kokevansa söpöjä eläinpentuja tai vauvoja nähdessään enemmän söpöysaggressiota, eli esimerkiksi halua rutistaa suloista eläintä tai syödä se, kuin vähemmän söpöjä verrokkeja katsoessaan. Lisäksi söpöt ilmestykset lisäsivät osallistujien häkeltyneisyyttä sekä huolenpidon halua.

Lisäksi eläimen tai ihmisen kokeminen suloiseksi ja söpöyaggression määrä näyttäisivät olevan yhteydessä niitä kokevan henkilön häkeltyneisyyteen.

– Ihmiset, jotka kokivat, etteivät pysty käsittelemään jonkin asian söpöyttä, kokivat söpöysaggressiota. Tutkimus näyttää alleviivaavan ajatusta, jonka mukaan söpöysaggressio on aivojen tapa palauttaa häkeltynyt ihminen maanpinnalle, luonnehtii Stavropoulos Kalifornian yliopiston tiedotteessa.

Söpöysaggressio auttaa taklaamaan häkeltyneisyyden 

On mahdollista, että tämä prosessi on osa ihmisen evoluutiota. Söpöysaggression tarkoituksena on saattanut olla, että ihminen pitäisi huolta söpöksi kokemista jälkeläisistään.

– Söpöyaggressio saattaa auttaa meitä toimimaan ja todella pitämään huolta jostain, jota ensisilmäyksellä pidimme häkellyttävän söpönä.  

Tutkimus ilmestyi Frontiers in Behavioral Neuroscience -julkaisussa.

Lue myös:

    Uusimmat