SDP jyrisi hallitukselle: Työnantajapuoli radikalisoituu – mitä te teette?

– Työnantajapuoli on radikalisoitumassa... Ymmärrättekö, että myös ammattiyhdistysliike saattaa radikalisoitua ja että myös hallituksella voi olla rooli radikalisoitumisen estämiseksi, kysyi Tarja Filatov (sd.).  

Sopimukset, jotka EK irtisanoi, ovat koskeneet muun muassa luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asemaa ja ay-maksujen perintää. SDP katsoi, että EK:n päätös syö luottamusta työmarkkinaosapuolten väliltä.  

Pääministerin sijaisena toiminut Petteri Orpo (kok.) vastasi, että EK:n päätös olla tekemättä keskusjärjestötason sopimuksia on ollut jo tiedossa viime vuoden puolella. Hän sanoi luottavansa, että isoista muutoksista käydään keskusteluja palkansaajapuolen kanssa.  

– Seuraamme tilannetta, ja jos meillä joku rooli pitää olla prosessissa, olemme valmiita toimimaan.  

Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmiltä (ps.) ymmärrystä herui eri tavalla.  

– On syytä pohtia, mikä on kolmikannan tulevaisuus. Kuinka paljon sitä porukkaa sinne pitää haalia, ja miten solidaarisuus pysyy matkassa? Minä tunnistan tämän riskin ja olen siitä itsekin huolissani, hän sanoi.  

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne piti EK:n ilmoitusta merkkinä siitä, että hallitus on menettänyt kokonaisuudessaan otteensa työmarkkinoiden toiminnasta.  

"Voi haitata talouskasvua"  

Myös palkansaajajärjestöt ilmaisivat huolensa EK:n päätöksen seurauksista.   

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoi, että EK:n päätös irtisanoa keskusjärjestöjen väliset sopimukset heittää varjon myös kilpailukykysopimuksessa sovituille talouden toipumista edistäville toimenpiteille.  

-Vaikeista lähtökohdista syksyllä alkava liittokierros voi rapauttaa pohjaa orastavalta kasvulta, hän sanoi.  

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin mielestä työmarkkinajärjestöt ja liitot olisivat tarvinneet entistä tiiviimpää sopimisen henkeä, kun mennään kohti syksyn liittokierrosta.