Puola palautti tämän viikon alussa rajatarkastukset Saksan ja Liettuan vastaisille rajoilleen.
Näin on tehnyt myös moni muu Schengen-maa turvallisuustilanteen kiristymisen myötä. Tarkastuksia on parilla kymmenellä rajalla.
Lue lisää: Puola aloittaa rajatarkastukset Saksan ja Liettuan rajoillaan – "Toimesta tullut politiikan väline"
Schengen-sopimuksesta on tullut keski-ikäinen, sillä muutama viikko sitten luxemburgilaisessa Schengenin kylässä solmittu sopimus täytti tasan 40 vuotta.
– Sen ajatuksena oli poistaa rajatarkastukset maiden välillä ja mahdollistaa näin yksi Euroopan yhdentymisen tärkeimmistä periaatteista eli ihmisten vapaa liikkuvuus, kertoo toimittaja Valtteri Kykkänen.
Nykyään Schengen-alueeseen kuuluu 29 valtiota. Suomi liittyi mukaan vuonna 2001.
Usean maan mukaan rajatarkastukset ovat välttämättömiä muun muassa hallitsemattoman maahanmuuton, ihmissalakuljetuksen, islamistisen terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi.
Kynnystä tarkastusten käyttöönotolle ovat madaltaneet kymmenen vuoden takainen siirtolaiskriisi ja korona-aika.
Tilanne saattaa muuttua
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Saila Heinikoski uskoo, että tilanne saattaa muuttua ensi kesänä, jolloin EU alkaa soveltaa ulkorajoillaan uutta turvapaikka- ja maahanmuuttosopimusta.
– Siinä vaiheessa tulee yhdenmukaiset menettelyt, rekisteröintivelvollisuudet ja tarkemmat prosessit kaikille ulkorajoille.
Niiden pitäisi Heinikosken mukaan olla tehokkaampia ja yhdenmukaisia.
– Yksi argumentti on, että kun EU:n ulkorajakäytännöt ovat kunnossa, niin voitaisiin luopua näistä. Luulen, että vaikka se kynnys ottaa käyttöön sisärajatarkastuksia on aika pieni, niin toisaalta kynnys poistaa ne pitkän ajan jälkeen on aika korkea, Heinikoski sanoo.