Useat suomalaiset yritykset ovat viime kuukausien aikana ilmoittaneet aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut.
Uusin ilmoittaja OP kertoi tiistaina irtisanovansa neuvotteluiden yhteydessä enintään 250 henkilöä. Finanssitaloon tosin syntyy myös uusia työtehtäviä, joita pyritään tarjoamaan irtisanottaville työntekijöille.
Yt-neuvotteluista ovat tässä kuussa ilmoittaneet myös muun muassa teleoperaattori Telia, vaneri- ja LVL-teollisuuden koneita ja laitteita Raute ja terveyspalveluja tarjoava Pihlajalinna.
Telian neuvottelut liittyvät konsernin Suomen-liiketoimintojen uudistamiseen ja sen myötä työpaikkoja vähenee korkeintaan 90. Rautella lomautetaan lyhytaikaisesti noin 30, Pihlajalinnalla irtisanotaan 180.
Aiempina kuukausina yt-neuvotteluista on ilmoittanut myös Posti, Stora Enso, Tieto ja ABB.
Näkyykö jo talouden äkkijarrutus?
Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa laskee, että Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestölle (YTN) ilmoitettujen neuvotteluiden määrä on lievässä nousussa. Ilmoittaneista suurin osa on ollut tietoalan ja teknologiateollisuuden yrityksiä.
Väenvähennykset eivät kuitenkaan vielä kerro talouden äkkijarrutuksesta, Oksa arvioi.
– Suuri osa vaikuttaa kuitenkin olevan toiminnan uudelleenjärjestelyä, ei niinkään yrityksen huonosta tilanteesta johtuvaa vähentämistä.
Viime aikojen yt-neuvottelut ovat olleet lähinnä ilmentymiä elinkeinorakenteen tai kulutuskäyttäytymisen muutoksista, pohtii Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen.
Esimerkiksi yksityiset terveysalan yritykset investoivat vielä hetki sitten sote-uudistuksen toivossa, mutta uudistus päätyikin jäihin.
Laajentumisiakin näköpiirissä
Pylkkäsen mukaan yritysten tilanne näyttää vielä hyvältä.
– Esimerkiksi tietotekniikka-alan yritykset, kuten Tieto, joka itse asiassa laajentaa toimintaansa, joutuu käymään yt-neuvotteluja, koska ict-alan murros on jatkuvaa ja teknologiat kehittyvät koko ajan. Samalla kuitenkin yritys palkkaa lisää työntekijöitä uusille ohjelmisto- ja teknologia-alueille.
Huomio yt-neuvotteluihin on Pylkkäsen mukaan herkistynyt, kun talouden kasvuennusteita on alennettu. Uutisten tulkitaan viittaavaan synkempään talousmaisemaan. Jos suhdanne taittuu, on muutos hänen mukaansa havaittavissa ensin teollisuudessa.
Kannattaa seurata työttömyystilastoja, Pylkkänen neuvoo.
– Työttömyystilastot ovat valehtelematon indikaattori, jota tulee seurata herkeämättä. Nettoluvut ratkaisevat.