Suomalaisten sateenkaariperheiden lapset ja nuoret voivat hyvin, todetaan Väestöliiton ja Sateenkaariperheet ry:n tuoreessa tutkimuksessa.
Sateenkaariperheiden 7–18-vuotiaat voivat psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti vähintään yhtä hyvin kuin samanikäiset valtaväestön lapset ja nuoret.
Enemmistö vastanneista yli sadasta lapsesta ja nuoresta kuvailee sateenkaariperheessä elämistä myönteiseksi tai ”ihan tavalliseksi”.
Sateenkaarivanhemmat ovat luoneet esimerkiksi keskimääräistä luottamuksellisemman yhteyden lapsiinsa kuin valtaväestön vanhemmat, tutkija Kia Aarnio Sateenkaariperheet ry:stä kertoo tiedotteessa.
Muuten lapsi–vanhempi-suhdetta kuvaillaan tutkimuksessa pääosin yhtä hyväksi niin sateenkaariperheissä kuin valtaväestössäkin.
Ärsyttäviä kysymyksiä ja kiusatuksi tulemisen pelko
Vastauksista nousi esiin, että ympäristön kielteiset asenteet ja mahdollinen kiusatuksi tuleminen vaivaavat sateenkaariperheiden lapsia ja nuoria.
Lähes puolet vastaajista kertoi, että toiset lapset ja nuoret ovat kysyneet ärsyttäviä kysymyksiä sateenkaarivanhemmista. Neljännes kertoi, että toiset ovat vitsailleet ikävästi heidän perheestään.
Tulokset ovat samoja kansainvälisesti.
Sateenkaariperheiden lapsia kiusataan hieman yleisemmin kuin valtaväestön lapsia. Nuorien kohdalla tilanne on tasan.
Kaikki vastaajat kertoivat, että heitä kiusataan vain harvoin eikä kiusaaminen ole johtunut kuin muutamissa tapauksissa sateenkaariperheessä asumisesta.
Lasten ja nuorten toivomuksena oli muun muassa, että moninaisuus olisi hyväksytympää ja syrjintä loppuisi.
Vain harva jättää kertomatta perheestä
Perheestään kertominen ei pääsääntöisesti ole vaikeaa sateenkaariperheen lapselle.
Enemmistö vastanneista kertoo taustastaan ainakin jossain tilanteessa, yleensä ystävälle.
– On hyvä asia, että suurin osa sateenkaariperheiden lapsista ja nuorista ei koe tarvetta perheensä salailuun, sillä salailu kuluttaa voimavaroja ja on yhteydessä heikentyneeseen hyvinvointiin, tutkimuksessa todetaan.
Tuloksia verrattiin samanikäisten lasten ja nuorten hyvinvointiin. Vertailussa hyödynnettiin Kouluterveyskyselyn suurta aineistoa.