Sappineste ulos kituvasta karhusta - loppuuko karhutarhaus Kiinassa?

Kiina tehostaa uhanalaisten eläinlajien suojelua ja kiristää eläinsuojelurikoksiin liittyviä rangaistuksia. Salametsästyksen ja myymisen lisäksi myös harvinaisen eläimen syöminen on määritelty rikokseksi, josta voi saada jopa kymmenen vuotta vankeutta.

Uhanalaisten eläinten syömisen taustalla on uskomus, jonka mukaan tietyillä eläimillä olisi parantavia vaikutuksia. Eläinten osia käytetään sekä lääkkeissä että ruoan muodossa.

Kiinassa kasvatetaan muun muassa karhuja niiden lääkkeenä käytettävän sappinesteen vuoksi. Sappi lasketaan elävästä karhusta, ja toimenpide on karhulle äärimmäisen kivulias ja traumaattinen.

Uhanalaista tylppäkuonoapinaa syödään, koska sen uskotaan parantavan reumatismia. Muurahaiskävyn taas pitäisi auttaa astmaan ja varaanin lihan parantaa seksuaalista suorituskykyä.

Arvostettuja lääkinnällisiä ominaisuuksia on myös muun muassa karhun käpälällä, tiikerin peniksellä ja hainevällä.

Mutta Kiinassa kun ollaan, ei niin väärennöksiltä voida välttyä - tässä tapauksessa onneksi. Nykyään iso osa myytävästä uhanalaisten eläinten lihasta on itse asiassa tavallista kanaa tai sikaa, eikä siinä ole muuta erikoista kuin huikea hinta.

Statussymboli rikkaille

Vaikka nykytutkimuksen valossa harvinaisten eläinten lihan terveysvaikutuksissa ei ole perää, istuvat uskomukset tiukassa.

Toinen syy uhanalaisten eläinten syömiselle on se, että siitä on tullut statussymboli rikkaille.

Näiden harvinaisten lihojen kilohinnat liikkuvat sadoista tuhansiin euroihin, eikä niihin tavallisella ihmisellä ole varaa.

Ravintolat eivät myöskään myy laittomia ruokalajeja kenelle tahansa, vaan ainoastaan rajatulle asiakasryhmälle. Usein nämä vip-asiakkaat ovat valtion virkamiehiä, joita liikemiehet lahjovat kalliilla aterioilla edistääkseen omia bisneksiään. Nämä samat virkamiehet sitten pitävät huolen siitä, että laittomien ruokalajien tarjoaminen ravintolassa saa jatkua.

Järjestöt toivat karhutarhauksen ongelmat julkisuuteen

Kiinassa on ollut vuodesta 1989 villieläimiä suojeleva laki, mutta sen valvonta on ollut hyvin heikkoa. Varsinaisesta eläinsuojelulaista, joka käsittää myös tuotanto- ja lemmikkieläimet, tehtiin lakiehdotus vuonna 2009, mutta sitä ei ole vieläkään hyväksytty.

Eläinsuojeluasioita ei ole Kiinassa pidetty prioriteettina, ja usein vedotaan siihen, että ihmisten ongelmat kuten köyhyys, olisi saatava ratkaistua, ennen kuin voidaan keskittyä eläimiin.

Kiinassa kuitenkin toimii paljon sekä kansainvälisiä että paikallisia eläinsuojelujärjestöjä, ja niiden toimintaan hallitus ei juuri puutu. Pieniä edistysaskelia otetaan koko ajan, esimerkkinä tästä karhutarhaus, jossa tuotetaan sappinestettä lääkeaineeksi.

Eläinsuojelujärjestöt ovat tuoneet asian julkisuuteen ja yleinen mielipide on nyt kääntynyt tarhausta vastaan, ja karhufarmeja onkin alettu sulkea. 

Lue myös:

    Uusimmat