Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan uuden turvallisuuspoliittisen neuvonantajan nimittämistä saatetaan lykätä seuraavan hallituskauden puolelle.
Hän sanoi pitävänsä perusteltuna, että tuleva pääministeri arvioi, onko turvallisuusneuvonantajalle tarvetta.
– Itse kyllä näen tällä kokemuksella, että tälle asiantuntemukselle on tarvetta, mutta on hyvin mahdollista, että tuota aikataulua lykätään seuraavan hallituksen alkuun joka tapauksessa, hän vastasi toimittajan kysymykseen SDP:n tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Marin korosti, että neuvonantajaa kaavailtiin alun perinkin vasta tulevalle pääministerille avuksi.
– En pidä erityisen tärkeänä tätä aikataulua, että se juuri tällä hallituskaudella tulisi voimaan. Joka tapauksessahan tämä neuvonantaja olisi tullut tulevalle pääministerille avuksi, ei suinkaan itselleni tässä tilanteessa, hän sanoi.
Hän täydensi, että vaalit ovat tosin käymättä, ja on tietenkin mahdollista, että sosiaalidemokraatit jatkaa pääministeripuolueena.
Lausunnoissa tullut kritiikkiä
Pääministerin turvallisuuspoliittisen neuvonantajan viran perustamista on valmisteltu valtioneuvoston kansliassa. STT kysyi Marinin valtiosihteeriltä Henrik Haapajärveltä, kuka tehtävää alun perin ehdotti.
– Ajatus turvallisuuspoliittisen asiantuntijatuen vahvistamisesta kansliaan on syntynyt virkakunnan ja pääministerin esikunnan välisessä vuoropuhelussa. Tarve lisätuelle on noussut kansliassa tehdystä työstä, hän vastasi.
Haapajärven mukaan koronakriisin jälkeen on ollut paljon kehityskeskusteluja kanslian kehittämisestä. Turvallisuuspoliittisen ympäristön muutos on otettu keskusteluissa huomioon.
Asetuksen, joka koskee uuden tehtävän perustamista valtioneuvoston kansliaan, ehdotettiin tulemaan voimaan jo maaliskuun alussa. Siitä on pyydetty lausuntoja ministeriöiltä, Pääesikunnasta ja presidentin kansliasta.
Useammassa lausunnossa on esitetty kritiikkiä uutta tehtävää ja sen yhteyteen suunniteltua yksikköä kohtaan.
Esimerkiksi presidentin kanslia sanoi lausunnossaan, ettei se näe tarpeellisena eikä tarkoituksenmukaisena perustaa Nato-jäsenyyden varjolla uutta yksikköä valtioneuvoston kansliaan. Ulkoministeriön käsityksen mukaan tehtävä olisi rinnastettavissa pikemmin erityisavustajan kuin turvallisuusjohtajan tehtävään.