Haussa on Nato-tietäjä: Nämä ovat perustelut pääministeri Marinin uudelle turvallisuuspolitiikan neuvonantajan viralle

Uutta virkaa perustellaan erityisesti sillä, että tuleva Nato-jäsenyys lisää turvallisuuspolitiikan asioita myös pääministerin pöydällä.

Erilaisiin Nato-kokouksiin osallistuvat Suomesta tasavallan presidentti sekä ulko- ja puolustusministerit.

Pääministeri johtaa kuitenkin hallituksen työtä ja Nato-jäsenyyden nähdään lisäävän turvallisuuspolitiikan kysymysten käsittelyä hallituksen sisällä.

– Nato-jäsenyyden myötä pääministerille ja valtioneuvoston kanslialle kuuluvien turvallisuuspoliittisten asioiden määrä tulee kasvamaan. Tässä yhteydessä on tarpeellista vahvistaa turvallisuuspoliittisten asioiden roolia myös valtioneuvoston kanslian tehtävissä ja organisaatiorakenteessa, asetusluonnoksessa sanotaan.

Muilla huoli viran laadusta

Valtioneuvoston kanslian laatimasta asetusluonnoksesta uutisoi ensimmäisenä Yle. Ylen mukaan idea uuteen virkaan olisi tullut erityisesti pääministeri Sanna Marinin (sd.) omasta esikunnasta.

Uuden viran perustaminen aivan vaalikauden lopulla on herättänyt muissa puolueissa kummastusta ja huolta siitä, onko kyseessä SDP:n poliittinen virkanimitys.

Lue myös: Orpo ja Purra ihmeissään Marinin uudesta Nato-neuvonantajasta: "Ehkä olisi parempi antaa seuraavan hallituksen päättää"

MTV Uutisten tietojen mukaan uusi virka ei ole kovin suosittu ajatus muualla valtionhallinnossa.

Asetuluonnoksesta on pyydetty lausuntoja muilta ministeriöiltä, pääesikunnalta ja tasavallan presidentin kanslialta ja takaraja niiden toimittamiselle on torstai 26. tammikuuta.

Iltasanomat uutisoi tänään, että ainakin ulkoministeriö suhtautuu kriittisesti kyseisen neuvonantajan viran perustamiseen valtioneuvoston kansliaan.

Asetusluonnoksen mukaan uusi neuvonantaja voitaisiin esimermiksi siirtää valtioneuvoston kansliaan ulkoministeriöstä tai Puolutusvoimista, jos se katsotaan hyväksi ratkaisuksi.

– Tehtävää voisi myös hoitaa pääministerin pyynnöstä muun ministeriön tai puolustusvoimien tehtävään määräämä tai komentama virkamies. Ehdotettu malli mahdollistaisi tilanteen niin vaatiessa pyytää puolustusvoimien edustajaa tehtävään, asetuluonnoksessa kirjoitetaan.

Nato-jäsenyys kasvattaa jonkin verran menoja myös valtioneuvoston kansliassa. Jo aiemmin on budjetoitu, että valtioneuvoston kanslialla kuluu lähes kaksi miljoonaa euroa erityisesti Nato-jäsenyyden aiheuttamiin henkilöstömenoihin.

– Nyt ehdotettavilla muutoksilla ei olisi erillisiä taloudellisia vaikutuksia, luonnoksessa todetaan.