Suomessa tehdään vuosittain lähes 800 rikosilmoitusta vainoamisesta. Viranomaisten tietoon tulleet vainoamistapaukset ovat olleet kasvussa viime vuosina.
Vainoaminen nousi voimakkaasti julkiseen keskusteluun sen jälkeen, kun entinen pääministeri Sanna Marin haki viime viikolla oikeudessa lähestymiskieltoon 36-vuotiasta miestä, joka oli vainonnut ja seurannut häntä.
Rikospaikan Murharyhmä keskustelee tänään Sanna Marinin tapauksesta ja laajemminkin vainoamisesta.
Tuntemattoman henkilön silmätikuksi joutuminen on usein sattumanvaraista, mutta julkinen työ ja julkisuus sosiaalisessa mediassa voi altistaa vainoamisen kohteeksi joutumiselle.
Rikospaikan uusi kausi alkaa tänään. Rikospaikka MTV3-kanavalla ja MTV Katsomossa kello 22.35.
– Kyllähän politiikassa mukana olevat joutuvat aika usein erilaisen vainoamisen kohteeksi. Samoin toimittajat, poliisit, syyttäjät ja tuomarit. Se on ikävän yleistä. Mutta harvat tekee rikosilmoituksia ja harvat menevät oikeuteen, rikosylikomisario (evp.) ja entinen kansanedustaja Kari Tolvanen sanoo.
– Toivottavasti tämä nyt rohkaisee näitä monia ammattiryhmiä tekemään ilmoituksia. Tässä on todella paljon piilorikollisuutta. Perheen sisäisestä tilanteesta on ehkä helpompi tehdä ilmoitus ja pyytää viranomaisten toimenpiteitä. Kun esimerkiksi poliitikko, poliisi ja toimittaja voi ajatella, että se kuuluu ammatin varjopuoliin.
Lue myös: Sanna Marin ovella jouluna vaaninut mies antoi oudon selityksen teolleen – "Luoja tietää"
Tuomiot usein sakkoja tai ehdollista vankeutta
Vainoaminen on ollut lain mukaan rangaistavaa hieman yli kymmenen vuotta.
Viranomaisten tietoon tulleet vainoamisrikokset ovat lisääntyneet lähes joka vuosi vuodesta 2014 lähtien. Viime vuonna poliisille tehtiin runsaat 760 rikosilmoitusta vainoamisesta. Läheskään kaikki tapaukset eivät tule viranomaisten tietoon.
Maksimirangaistus vainoamisesta on kaksi vuotta vankeutta. Oikeudessa vainoamisesta annettujen tuomioiden määrä on kasvanut likipitäen vuosi vuodelta.
Viime vuonna vainoamisesta annettiin Tilastokeskuksen mukaan 144 tuomiota. Yleisimmin tuomiot ovat sakkoja tai ehdollista vankeutta.
10:40
Vainoamista voi tapahtua monin eri tavoin. Usein sillä tarkoitetaan jatkuvaa ei-toivottua yhteydenottamista tai seuraamista.
– Yhteyttä voidaan ottaa puhelimitse, sähköpostitse, sosiaalisen median kautta. Kyse on vainoamisesta, jos ollaan yhteydessä vastoin henkilön omaa tahtoa. Se on aika häiritsevää kohteelle, rikosylikomisario (evp.) Tero Haapala kuvailee.
– Tilanne menee vielä pidemmälle, jos aletaan seurailla ja tarkkailla toista tämän kotona tai työpaikalla. Vainoamisrikos edellyttää toistuvuutta. Siitä aiheutuu pelkoa tai ahdistusta. Eri ihmiset reagoivat siihen eri tavalla, erikoissyyttäjä Perttu Könönen sanoo.
Lue myös: Sanna Marin kuvaili ahdistavia tilanteita vainoajan kanssa – kohtaaminen liikennevaloissa kärjistyi ovisilmän pussailuun
Hyvä esimerkki muille
Marinin vainoamisesta epäilty 36-vuotias mies määrättiin käräjäoikeudessa laajennettuun lähestymiskieltoon entistä pääministeriä kohtaan.
Mies oli ottanut Mariniin joulukuussa useita kertoja yhteyttä, hänet oli nähty Marinin kotitalon rappukäytävässä Helsingissä ja hän oli myös pyrkinyt Marinin asuntoon jouluaattona.
Mies on jo aiemmin määrätty lähestymiskieltoon kahta muuta naista kohtaan.
Marin olisi voinut laittaa oikeuteen asianajajan itseään edustamaan, mutta hän päätti tulla itse paikalle. Istunto käytiin suljetuin ovin ja salissa myös kuultiin Marinia.
Ex-pääministerin toiminta on saanut kiitosta.
– Pidän sitä hyvänä, että hän tuli paikalle. Hän näytti esimerkkiä siitä, että ei uhriudu myöskään niin päin, ettei ota osaa prosessiin, vaan rohkeasti astuu esiin ja kertoo tästä ongelmasta, Haapala sanoo.
Rikospaikan uusi kausi alkaa tänään. Rikospaikka MTV3-kanavalla ja MTV Katsomossa kello 22.35.