Pääministeri Sanna Marin edustaa Suomea ylimääräisessä EU-huippukokouksessa.
Brysselissä alkaa tänään kello 11 ylimääräinen EU-huippukokous. Kokouksessa EU-maiden johtajat kohtaavat kasvokkain Brysselissä ensimmäistä kertaa koronaviruspandemian kärjistymisen jälkeen.
Johtajien on määrä keskustella kokouksessa 750 miljardin euron elpymisvälineestä sekä EU:n monivuotisesta budjetista. Mittava elpymispaketti on tarkoitettu tukemaan EU-maiden nousua koronaviruspandemian aiheuttamasta talouskriisistä.
Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin.
Lue myös: Huippukokous alkaa tänään – EU-johtajat yrittävät etsiä sopua rahaneuvotteluissa, mutta kannat ovat vielä kaukana toisistaan
Marin piti tiedotustilaisuuden tuntia ennen kokouksen alkua. Hän totesi tilaisuudessa, että Suomi aikoo pitää neuvotteluissa kiinni tavoitteistaan, mutta myös löytää yhteisen ratkaisun muiden maiden kansas.
– On aivan selvää, että kun kyse on tämänkaltaisesta kokonaisuudesta, niin yksikään maa ei voi sanella lopputulosta vaan aidosti kaikkien pitää kyetä tulemaan toisiansa vastaan ja löytää sellainen kokonaisuus, jonka taakse kaikki maat voivat yhdessä sitoutua, hän totesi.
Suomelle keskeisiä tavoitteita rahoituskehyksen puolella ovat Marinin mukaan ennen muuta maltillinen kokonaistaso, maatalouden kehittämisrahoituksen turvaaminen ja ilmastoehdollisuuden ja oikeusvaltiomekanismin mukanaolo.
Lue myös: Pääministeri Marin: Suomi ei voi hyväksyä EU:n elvytysrahastoa sellaisenaan – sovun löytyminen saattaa venyä viikonlopun yli
Myös elpymisvälineeseen halutaan maltillista kokonaistasoa, ja sitä, että avustuksen ja lainan suhde olisi tasapainoisempi kuin aiemmin esitetyssä versiossa.
– Tässä elpymispaketissa meillä on ilman muuta yhtymäkohtia näiden niukkaan nelikkoon kuuluvien Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Itävallan kanssa. Me näemme yhteisesti, että tämän paketin pitää olla pienempi ja näiden avustusten osuutta pitää saada alaspäin.
Suomen on Marinin mukaan tärkeää tietää, mihin tässä paketissa sitoudutaan ja mitkä ovat Suomen vastuut.
– Tämä kokonaisuus on tarkkarajainen ja siinä pystytään selkeästi huomioimaan ne enimmäisvastuut, mitkä kullekin jäsenmaalle tulee. Eli meidän pitää tietää myös Suomen osalta hyvin tarkkaan se, että mihin me sitoudumme ja mitkä meidän vastuumme ovat.