Sambiassa hiv on arkipäivää – "testiin mennään vasta kun on pakko"

– Kukaan perheessä ei tiennyt taudista. Edes äiti ei ollut tiennyt siitä, Bwalya kertoo opiskelupaikkansa Sambian yliopiston pihalla Lusakassa. Muistot kirvoittavat edelleen kyynelet silmiin.

Bwalya ja hänen kaksi vanhempaa sisartaan testattiin äidin kuoleman jälkeen. Tulos oli negatiivinen. Äiti oli saanut tartunnan yliopistolla työskentelevältä mieheltään, mutta vasta tyttöjen syntymän jälkeen. Bwalyan mukaan isä on sittemmin kertonut viruksestaan avoimesti ja saa hoitoa.

Kampanjointi tuottaa tulosta

Sambiassa hiv kuuluu arkeen. Lehti-, radio- ja tienvarsimainokset muistuttavat kondomin käytöstä ja uskollisuudesta puolisolle. Jokaisella on tuttu, joka on joutunut taudin uhriksi.

Pitkäjänteisellä kampanjoinnilla, ilmaisella testauksella ja hoidolla Sambia on kuitenkin onnistunut vähentämään merkittävästi tartuntojen määrää. Ongelmana on, ettei moni edelleenkään tiedä positiivisuudestaan eikä siis hakeudu hoitoon.

Sambian yliopistossa toimivan hiv-klinikan johtaja Tepa Mkumbula sanoo, että vaikka testi on ilmainen ja anonyymi, suurin osa opiskelijoista jättää tulematta. Se ei johdu tietämättömyydestä. Taudista on tiedotettu Sambiassa jo vuosia. Yliopistolla hiv-asiaa käsitellään vertaisryhmissä, työpajoissa, opiskelijalehdessä ja radio-ohjelmassa. Kondomeja saa ilmaiseksi asuntoloiden vessoista.

– YK-järjestöt uskovat, että hiv-epidemia voidaan saada kuriin vuoteen 2030 mennessä, jos taudin vastaisen taisteluun panostetaan kunnolla viiden seuraavan vuoden aikana.
– Se tarkoittaa miljardien dollareiden lisäinvestointeja.
– Tavoitteena on, että tämän vuosikymmenen lopussa 90 prosenttia hiv-positiivisista tietää tartunnastaan, 90 prosenttia heistä saa hoitoa ja 90 prosentilla hoitoa saavista virusten määrä elimistössä on nolla.
– Uusien tartuntojen määrä vuonna 2020 olisi enää 500 000.
– Viime vuonna tartunnan sai 2,1 miljoonaa ihmistä.
– Kaikkiaan maailmassa oli 35 miljoonaa hiv-positiivista.
– Aidsiin liittyviin sairauksiin kuoli 1,5 miljoonaa ihmistä.
– Yli kolmannes hiv-tartunnan saaneista saa lääkehoitoa. Useammin ilman hoitoa jäävät lapset.
– Lähes 70 prosenttia hiv-tartunnan saaneista asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
– Sekä uusien tartuntojen että aids-kuolemien määrä on laskenut yli kolmanneksella noin kymmenessä vuodessa. Tuberkuloosi on edelleen yleisin syy aids-kuolemiin.

Lähde: Unaidsin raportti: Fast-Track: ending the AIDS epidemic by 2030

– Ongelmana on kieltämisen kupla. Ihmiset osoittelevat toisiaan sormilla, mikä estää heitä toimimasta. Jopa osa kouluttajistamme opastaa muita käyttämään kondomia, mutta ei itse tee niin.

Bwalyan mukaan opiskelijat kyllä puhuvat avoimesti hivistä, mutta testiin meneminen on eri juttu. Hän arvelee, ettei valtaosaa hänen yliopistokavereistaan ole koskaan testattu.

– Kaikki pelkäävät testiä. Sinne mennään vasta, kun on pakko.

Sambiassa on pohdittu hiv-testauksen säätämistä pakolliseksi, mutta ajatus on aiheuttanut vastustusta. Ihmiset pelkäävät leimaantumista ja positiivisen tuloksen vaikutusta esimerkiksi työnsaantiin. Yliopiston positiivisista opiskelijoista yksikään ei ole kertonut sairaudestaan julkisesti. Bwalyan mukaan sormilla osoittelua ei kuitenkaan ole.

– Ei ketään kohdella kahden kesken eri tavalla, mutta jos positiiviseksi epäily kulkee ohi, hänen selkänsä takana saatetaan kuiskutella.

Asenteet muuttumassa

Bwalya on testattu kolmesti, tosin ei täysin omasta tahdostaan. Kerran Bwalya testattiin varmuuden vuoksi hänen sairastuttuaan muuhun sairauteen. Viimeksi hän meni testiin yhdessä yliopistolla tapaamansa, vapaaehtoisena hiv-kouluttajana toimivan poikaystävän kanssa.

– En olisi halunnut, mutta hän raahasi minut sinne, Bwalya hymyilee.

Hänen mukaansa pariskunnat testauttavat itsensä yleensä vasta aikoessaan avioon. Toisen ei haluta kokevan epäilyjä uskottomuudesta.

Asenteet ovat kuitenkin muuttumassa. Kun yliopiston hiv-klinikka avasi vuonna 2003, testeihin uskaltautui noin viisi opiskelijaa kuukaudessa. Nyt klinikalla testataan kuukausittain 150–200 ihmistä. Kuukausina, joina klinikka jalkautuu yliopistolle ja asuntoloihin, testin saattaa tehdä jopa 600 opiskelijaa. Bwalya uskoo, että kunhan ihmiset ymmärtävät, ettei hiv ole maailmanloppu, myös stigma hälvenee.

– Sen jälkeen pakollinen testauskin voisi olla mahdollista.