Koronaviruksen menettäessä mediahuomiota ja apinarokon vallatessa alaa, ei liene yllätys, että salaliittoteoreetikot ovat niin ikään siirtyneet heittelemään arvauksiaan siitä.
Saksalaismedia Deutsche Welle keräsi neljä apinarokosta esitettyä väitettä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua.
1. Apinarokkoa ei ole olemassa.
Väärin. Apinarokkoa on tavattu vuodesta 1958 ja jo 1970-luvulta saakka on tiedetty, että se voi siirtyä myös ihmiseen. Tähän asti tautia on tavattu lähinnä Afrikassa. Esimerkiksi Nigeriassa raportoitiin vuonna 2017 noin 500 tapausta.
Lue myös: Voiko apinarokosta tulla kansantauti Suomessa – infektioylilääkäri Asko Järvinen vastaa
2. Apinarokko johtuu AstraZenecan koronavirusrokotteesta. Väitteen mukaan AstraZenecan koronarokote sisälsi simpansseilta otettua heikennettyä adenovirusta.
Väärin. Taudit eivät ole sukua toisilleen. Apinarokko sai nimensä siksi, että tautia tavattiin ensimmäisen kerran apinayhteisöllä vuonna 1958. Apinarokko on itseasiassa lähtöisin jyrsijöistä ja apinat ovat taudin väli-isäntiä, kertoo saksalainen immunologi .