Sähkön pörssihinnan ennustetaan pysyttelevän tavanomaista korkeammalla tasolla ainakin ensi vuoden tammikuuhun saakka.
Pohjoismaisen sähköpörssin hinnat ovat viime viikkoina olleet poikkeuksellisen korkealla Suomessa ja koko Euroopassa.
Viime viikon keskimääräinen pörssisähkön hinta ennen veroja oli noin 100 euroa megawattituntia kohden eli noin 10 senttiä kilowattitunnilta.
Hinta on yli kaksinkertainen verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
– Tällä hetkellä hinnat ovat historiallisestikin katsottuna korkeita. Esimerkiksi vuonna 2010 pörssihinnat ylittivät joinakin yksittäisinä tunteina yli 1000 euroa megawattituntia kohden mutta nyt silmiinpistävää on pidempiaikainen kehitys, kertoo Fingridin markkinakehityspäällikkö Juha Hiekkala.
Sähkön pörssihintojen nousu alkoi keväällä. Syyskuun aikana pörssisähkön tuntihinta on paikoitellen ylittänyt 20 senttiä kilowattituntia kohden. Hinta ei sisällä veroja, sähkönmyyntiyhtiöiden perimää marginaalia, eikä sähkön siirtohintoja.
Lue myös: Sähkölasku voi loksauttaa leuan tulevana talvena: Historiallisen kovat hinnat uhkaavat
– Karkeasti voi sanoa, että jos sähkön pörssihinta on 10 senttiä kilowattituntia kohden, verojen ja jakelukustannusten jälkeen se tarkoittaa noin 18 senttiä kilowattituntia kohden, Hiekkala kertoo.
Kuluttajista noin 10 prosentilla on sähkösopimus, jossa hinta vaihtelee tunneittain Pohjoismaisen pörssisähkön hinnan mukaisesti.
Loput ovat kiinteähintaisia sopimuksia tai sopimuksia, joissa hinta vaihtelee esimerkiksi kolmen kuukauden jaksoissa.
– Toki ne, joilla määräaikainen sopimus on voimassa vielä tulevan talven ajan, niin ovat tässä voittajia. Viiveellä kuitenkin myös määräaikaisten ja toistaiseksi voimassa olevien hinnat nousevat. Pidemmällä aikavälillä tuntihintanen sopimus voi olla ihan hyvä, kertoo Motivan asiantuntija Teemu Kettunen.
Korkea hinta voi näkyä sähkölaskussa
Sähkön hinnan ennustetaan pysyttelevän korkealla ainakin vielä ensi vuoden tammikuun ajan.
– Markkinahintanoteeraukset kertovat, että tammikuussa sähkön hinta olisi 10 senttiä kilowattituntia kohden, Hiekkala kertoo.
Pörssisähkön korkeaa hintaa selittävät muun muassa vähäiseksi jääneet sateet ja vähäiset vesivarastot, joiden vuoksi pohjoismaisen sähköntuotannon kannalta keskeisten Norjan vesivoimaloiden tuotanto uhkaa jäädä normaalia vähäisemmäksi.
Lue myös: Sähkön hinta on noussut hurjasti keväästä lähtien – näin suuri ero on talven lämmityskauden lukemiin
– Samaan aikaan taloudessa menee paremmin kuin vuosi sitten ja esimerkiksi voimalaitospolttoaineiden kysyntä on kasvanut. Myös päästökaupan vaikutus näkyy hinnoissa, Hiekkala sanoo.
Sähkön korkea hinta tulee näkymään sähkölaskussa etenkin pörssisähkösopimusasiakkailla, jotka asuvat sähkölämmitteisessä omakotitalossa.
– Kyllä sillä ihan merkittävä vaikutus on. Jos ajatellaan, että sähkölämmitteisessä omakotitalossa kulutus on 20 000 kilowattituntia vuodessa, niin viisi senttiä korkeampi sähkön hinta tarkoittaa 1000 euroa lisää vuositasolla, Kettunen sanoo.
Kettusen mukaan sähkön hinnan heilahtelut tulevat tulevaisuudessa lisääntymään, kun esimerkiksi säästä riippuvaisten tuotantomuotojen, kuten vesi- ja tuulivoiman osuus sähköntuotannosta kasvaa.
Juttua muokattu kello 9.25: Sähkölämmitteisessä omakotitalossa, jossa sähkönkulutus on 20 000 kilowattituntia vuodessa, viisi senttiä korkeampi sähkön hinta voi tarkoittaa 1000 euroa korkeampaa sähkölaskua vuositasolla. Aiemmin jutussa luki, että lisäys olisi 500 euroa vuositasolla.