Saamelaisuuden määritelmälle halutaan tiukat rajat

Inariin tänään kokoontunut ylimääräinen käräjäistunto katsoi, että määritelmän tulee perustua selkeästi kieleen ja samastumiseen. Käräjien mielestä saamelaisiksi voidaan katsoa henkilöt, joiden äidinkieli on saame tai joiden vanhemmista tai isovanhemmista ainakin yksi on oppinut ensiksi saamen. Ministeriö puhuu esityksessään väljemmin kotikielestä.

Käräjät korostaa myös samastumisen merkitystä. Henkilön täytyy olla valmis saamelaisuuteen ja saamelaisten tulee myös hyväksyä uusi tulija joukkoonsa. Käräjät olisi ylin päättävä elin, joka ratkaisee, ketkä voidaan hyväksyä saamelaisiksi.

Saamelaisuutta halutaan tarjota myös henkilöille, joiden vanhemmat ovat jostain syystä halunneet aikanaan nimensä pois saamelaiskäräjien tai sen edeltäjän saamelaisvaltuuskunnan vaaliluettelosta.

Yksimielisyys verolappalaisista

Määritelmän osalta käräjät ei niellyt riviäkään oikeusministeriön esityksestä. Ainoa yksituumaisuus löytyi vain nykyisen lain arimmasta asiasta, verolappalaisuudesta saamelaisuuden perusteena. Sen haluavat pois sekä ministeriö että käräjät.

Reilut kaksi vuotta voimassa ollut käräjälaki toi väljennyksen, joka sallii perinteisten lappalaiselinkeinojen harjoittajien jälkeläiset saamelaisiksi. Näytöksi riittää perimän osoittaminen viranomaisrekistereistä. Saamelaiset ovat pelänneet, että väljä peruste tuhoaa lopulta koko alkuperäiskansan. Uusia tulijoita olisi lopulta niin runsaasti, että saamelaiset sulautuisivat valtaväestöön.

Jo 250 uutta hakemusta

Lakimuutoksella on kiire. Seuraavat käräjävaalit pidetään vuoden 1999 lopulla ja niitä valmisteleva vaalilautakunta asetettaneen ensi syksynä. Vaalilautakunnan tehtävänä on käydä läpi uudet hakemukset saamelaisten vaaliluetteloon. Käräjien hallintopäällikön Juha Guttormin mukaan nyt on jo saapunut 250 hakemusta, vaikka edes kuulutusta ei ole vielä julkaistu.

Guttorm arvelee, että hakemuksia kertyy kaikkiaan viitisensataa. Määrä on suuri, sillä vaaliluettelossa on nyt hieman päälle 4600 saamelaista. Mikäli käräjälaki ei muutu, hakemukset joudutaan käsittelemään nykyisen lain ja samalla siinä olevan väljän määritelmän mukaisesti.

Lakimuutoksen eteneminen riippuu eduskunnasta. Hallitus jättänee muutosesityksen eduskunnalle toukokuun alussa.
(STT)