Ruotsin turmakone tuskin ehti edes sadan metrin korkeuteen – asiantuntija vertasi tapausta Jämijärven onnettomuuteen

Palomestari Per-Ove Staberydin mukaan kaikki lento-onnettomuudessa mukana olleet yhdeksän ihmistä olivat jo menehtyneet ensiavun saapuessa paikalle. 

– Ihmishenkiä ei ollut pelastettavissa, hän totesi Expressenin mukaan.

"Tarvitsemme koko päivän"

Ruotsin siviililento-onnettomuuksien tutkimuspäällikkö Peter Swaffer saapui lentoturman tapahtumapaikalle myöhään eilen illalla kahden muun onnettomuustutkijan kanssa.

– Haastattelimme silminnäkijöitä ja lennonjohtotornin henkilöstöä. Tutkimme lentokonetta ja onnettomuuspaikkaa. Oli jo yö ja pimeää. Tarvitsemme päivänvaloa ja koko päivän, Swaffer kertoi Expressenille.

Swaffer ei vielä osannut arvioida onnettomuuden syytä.

– Lentokone on osittain hajonnut ja osa siitä oli tulessa. Vielä on mahdotonta sanoa, mitä tapahtui.

Se kuitenkin tiedetään, että lentokone syöksyi alas hyvin pian lentoonlähdön jälkeen.

– Kone lensi 50–100 metrin korkeudella. Se oli lähellä maata. 

Yli 50 vuotta vanha kone

Lentoalan ammattilainen Hans Kjäll puolestaan otti Expressenin haastattelussa esille turmakoneen iän. Kyseinen DHC2 Turbo Beaver -kone oli rakennettu vuonna 1966.

– Se oli yli 50 vuotta vanha. Vanhan lentokoneen runkoon tulee murtumia, Kjäll totesi Expressenin mukaan.

Kjäll ei tarkemmin ottanut kantaa onnettomuuden syyhyn. Hän kuitenkin totesi, että noin viidennes kaikista lento-onnettomuuksista tapahtuu lentojen alkuvaiheessa.

Dagens Nyheterille antamassaan haastattelussa Kjäll nosti esille Suomen Jämijärven lento-onnettomuuden. Vuonna 2014 pienkone putosi maahan ja syttyi palamaan. Koneessa olleista 11:sta kahdeksan kuoli.

Onnettomuustutkimuskeskuksen raportin mukaan syy oli kulumismurtuma.

Kjällin mukaan tämäntyyppisistä laskuvarjohyppykoneisiin liittyvistä onnettomuuksista on tullut kovin yleisiä.

Myös Expressin haastattelema lentoasiantuntija Jan Ohlsson muistuttaa, että laskuvarjohyppykoneet ovat yliedustettuina lento-onnettomuuksissa.

Ruotsissa edellinen vastaava onnettomuus sattui 2019, jolloin yhdeksän kuoli Uumajassa. Onnettomuuden syiksi todettiin lähes täysi painolasti ja epätasapainoinen, kesken jäänyt lastaus.

–  Siitä on tuskin kahta vuottakaan. Voi vain ihmetellä, miksi tällainen onnettomuus on tapahtunut jälleen, Kjäll sanoo.