Ruotsin turvallisuuspoliisin Säpon mukaan vieraiden valtioiden harjoittama vakoilu maassa on lisääntynyt ja laajentunut. Esimerkiksi noin joka kolmas venäläinen diplomaatti työskentelee todellisuudessa jollekin Venäjän tiedustelupalveluista, sanoo Säpon vastavakoilupäällikkö Daniel Stenling Ruotsin radiolle.
Ruotsissa alkaa huomenna torstaina oikeudenkäynti, jossa ruotsalaismiestä syytetään vakoilusta Venäjän laskuun. Syyttäjän mukaan mies luovutti venäläisdiplomaatille tietoja, joita hän oli saanut työskennellessään konsulttina Volvolle ja Scanialle.
Mies on kiistänyt asianajajansa välityksellä syyllisyytensä.
Säpon mukaan tällainen siviilipuolen vientiteollisuuteen ja tutkimukseen kohdistuva vakoilu on lisääntynyt Ruotsissa.
Pidätettiin tapaamisessa venäläisen kanssa
Ruotsalaiskonsultille luettiin syytteet vakoilusta helmikuussa, mutta hänen pidätettiin jo kaksi vuotta aiemmin. Mies oli tuolloin tukholmalaisravintolassa tapaamassa venäläistä diplomaattia.
Ruotsalaisviranomaisten mukaan kyseinen lähetystöneuvoksen korkeassa asemassa työskennellyt venäläinen oli todellisuudessa Venäjän ulkomaantiedustelun SVR:n upseeri. Diplomaattiasemansa takia hän välttyi pidätykseltä ja poistui maasta pian poliisioperaation jälkeen.
Syyttäjän mukaan vakoilun motiivina oli raha, jonka avulla SVR oli saanut ruotsalaismiehen rekrytoitua. Vakoilusta syytetyllä miehellä oli pidätettäessä 28 000 kruunua (noin 2 800 euroa) käteistä, jonka hän oli juuri saanut venäläiseltä "diplomaatilta".
Ruotsalaisyhtiöt eivät ole syyttäjän mukaan jutussa asianomistajina, koska miehellä oli ollut konsulttina oikeus saada niiltä myös salaista tietoa. Tietojen jakaminen edelleen voi kuitenkin täyttää vakoilun tunnusmerkit, syyttäjä totesi keväällä.
Jotta tietojen vuotamista ei havaittaisi yritysten tietojärjestelmässä, mies oli muun muassa kuvannut tietoja työtietokoneensa näytöltä.