Ruotsin puolustusvoimien sukellusvenejahdit olivat 1980-luvulla suuren mielenkiinnon, kohun ja vitsailunkin kohde.
Koko vyyhti sai alkunsa neuvostoliittolaisen Whisky-luokan sukellusveneen U 137:n karilleajosta lokakuussa 1981 lähellä Karlskronan laivastotukikohtaa.
Vuotta myöhemmin Ruotsin puolustusvoimat jahtasi neuvostoliittolaisiksi olettamiaan sukellusveneitä Tukholman eteläisessä saaristossa syvyyspommein ja helikopterein. Tuloksettomiksi jääneitä jahteja tuli sittemmin lisää.
Ruotsin hallituksen asettama komissio päätyi muun muassa laivaston tallentamien potkuriäänten perusteella syyttämään alueloukkauksista Neuvostoliittoa.
Ruotsi kutsui Moskovan-lähettiläänsä kotiin neuvotteluja varten. Neuvostoliitto kiisti kuitenkin kaikki syytökset. Ruotsin merivoimat myönsi 1990-luvulla, että osan sukellusvenehavainnoista olivat aiheuttaneet minkit ja muut vesieläimet.
Sukellusvenejahdit hiersivät myös Suomen ja Ruotsin välejä, kun Suomi ei tuominnut väitettyjä aluevesiloukkauksia ja presidentti Mauno Koivisto tohti epäillä havaintoja. Koivisto on kertonut keskustelleensa aiheesta myös silloisen neuvostojohtajan Juri Andropovin kanssa.
Koiviston mukaan Andropov sanoi Neuvostoliiton olevan vastuussa vain Karlskronan tapauksesta.
Andropov lähetti Koiviston kautta ruotsalaisille kehotuksen upottaa säälittä kaikki sukellusveneet, jotka he aluevesiltänsä löytäisivät. Koivisto välitti terveiset pääministeri Olof Palmelle. Koiviston kertoman mukaan Palme katsoi häntä ärtyneesti, mutta ei sanonut mitään.