Ruotsin hallitus valmistelee serkusten välisten avioliittojen kieltämistä. Lakiuudistusta perustellaan muun muassa kunniaväkivallan ja vapaudenriiston ehkäisemisellä. Asiantuntijan mukaan lainsäädännöllä ei välttämä saavuteta sille asetettuja tavoitteita.
Pohjoismaista serkusavioliitot kiellettiin lainsäädännöllä aiemmin tänä vuonna Norjassa. Nyt myös Ruotsi ja Tanska ovat selvittäneet kieltoa lakiuudistuksella.
Suomessa saman isovanhemman jälkeläisten eli niin sanottujen ensimmäisten serkkujen avioliitot ovat sallittuja.
Irakista Suomeen lapsena muuttanut Sara Al Husaini pakotettiin avioliittoon serkkunsa kanssa. 23-vuotiaana hän luuli lähtevänsä perheensä kanssa lomalle Irakiin, mutta päätyikin omiin häihinsä.
Al Husaini oli jo tehnyt pesäeron islaminuskoon, mutta oman perheen painostus palautti hänet uskoon.
– Halusin miellyttää perhettä ja saada perhesiteet takaisin.
Avioero osoittautui hankalaksi
Pian perheyhteyden palauduttua lomamatka toteutettiin ja Al Husaini painosettiin naimisiin oman serkkunsa kanssa.
– Kerkesin olla hänen kanssa naimissa lähes kuukauden ajan siten, että olin fyysisesti hänen kanssaan samassa paikassa. Sitten minut lähetettiin Suomeen, Al Husaini kertoo Viiden jälkeen -ohjelmalle.
Irakiin jäänyt aviopuoliso halusi Suomeen, jonka vuoksi Al Husaini lähetettiin Suomeen valmistelemaan asiaa ja tarvittavia asiakirjoja.
– Vaadin [avio]eroa heti, kun pääsin Suomeen.
Eroprosessi osoittautui hankalaksi. Al Husainin olisi pitänyt muun muassa matkustaa Turkkiin suurlähetystöön, jotta hän saisi avioeroon tarvittavat dokumentit käännöksineen.
Avioeroporsessi vaikutti niin työläältä ja pitkältä, että Al Hussaini päätti vaatia omalta perheeltään apua. Pitkän painostuksen jälkeen perhe suostui avunantoon.
– Lopulta perheeni päätyi maksamaan miehelle, että tämä suostuisi avioeroon, Al Husaini kertoo.
Al Husaini kertoo, että on kuullut muilta vastaavista tapauksista, mutta suhtautui omiin huoliinsa irrationaalisena pelkona, eikä hänelle voisi pakkoavioliiton tapaista asiaa tapahtua. Myös muut ihmiset vakuuttivat, että Al Husaini oli vain luonut itselleen harhakuvitelmia.
– Ne pelot kävivätkin valitettavasti toteen.
Al Husaini on puhunut kokemuksistaan julkisesti ja kertoo kohdanneensa asiassa vastustusta.
– Näen, että puhuminen on erittäin tärkeää. Mitä enemmän on puhuttu, niin sitä enemmän ihmiset rohkaistuvat kertomaan tarinoitaan, Al Husaini kiittelee.
Ruotsin lakiuudistus voimaan vuonna 2026
Lakiuudistusta varten tehdystä selvityksestä on Ruotsissa vastannut hovioikeuden varapuheenjohtaja ja erikoistutkija Anne Kuttenkeuler. Hänen mukaansa on tärkeää lähettää viesti siitä, ettei yhteiskunta hyväksy sukulaisuuteen perustuvia suhteita.
– Tämä tulee rohkaisemaan nuoria naisia kieltäytymään suhteista, jotka alistaisivat heitä, Kuttenkeuler kommentoi Ruotsin TV4:n mukaan.
Ruotsin oikeusministeri Gunnar Strömmer kommentoi asiaa samansuuntaisesti.
– Meidän täytyy tehdä lainsäädännöllä selväksi, mikä on hyväksyttyä ja mikä ei. Meillä on jo nyt kielletty moniavioisuus, pakkoavioliitot ja lapsiavioliitot. Tämä on viesti siitä, että lainsäädännön pitää heijastella yhteiskuntamme normeja. Täytyy kuitenkin seurata, ettei lakia kierretä muulla tavoin, Strömme sanoo TV4:n haastattelussa.
Ruotsissa lakiduusituksen on määrä tulla voimaan alkuvuodesta 2026.
Tutkijat kriittisiä
Perheoikeuden apulaisprofessorina Itä-Suomen yliopistossa toimivan Sanna Mustasaaren mukaan serkkuavioliitot kieltävä lainsäädäntö ei välttämättä ehkäise esimerkiksi kunniaväkivaltaa. Hänen mukaansa tutkijapiirit suhtautuvat asiaan kriittisesti.
Mustasaaren mukaan kunniaväkivalta on luonteeltaan yhteisöllistä, eikä sukulaissuhteella ole niinkään merkitystä, kun halutaan saada joku pakkoavioliiton avulla yhteisön näkökulmasta oikeille urille.
– Jos tällaiselle keinolle on tarvetta ja näin halutaan toimia, niin eihän sen tarvitse olla serkku, vaan joku muu yhteisön piiristä. Eli serkusten välisen avioliiton kieltämisellä on vaikea nähdä, miten sillä päästäisiin lainsäädännön tavoitteisiin.
– Se [serkkuavioliitto] on monessa maassa harjoitettu käytäntö, niin pelkästään siitä syystä, että halutaan torjua jokin sellainen, joka on meille vierasta, tuntuu erikoiselta ratkaisulta, Mustasaari arvioi Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Apulaisprofessorin arvion mukaan serkkuavioliitot ovat Suomessa marginaalinen ilmiö.
Ruotsissa keskustelu serkkuavioliitoista yhdistetään osaksi maahanmuuttokeskustelua tai sen seurasta.
Mustasaari painottaa, että Suomessa pitää kehittää kaikille tarkoitettua, todistettuun tietoon perustuvaa perheoikeutta, joka reagoi havaittuihin ongelmiin.
– En näkisi, että se serkusavioliitto on se, johon pitäisi ensisijaisesti kiinnittää huomiota. Sen sijaan erilaiset perheväkivallan muodot; kunniaväkivalta ja yhteisöllinen väkivalta yksi niistä, ovat tietenkin sellaisia, joihin meidän pitää kiinnittää huomiota.
Katso alla olevalta videolta koko serkusavioliitto-osuus Viiden jälkeen ohjelmassa.
12:37
