Roskia maanalaisia putkia pitkin kiidättävä automaattinen keräysjärjestelmä on lyömässä itseään läpi Suomessa.
Ruotsin suurissa kaupungeissa kotitalouksien roskapostia on imaistu siistillä ja ympäristöä säästävällä tavalla jo kymmeniä vuosia.
Suomen päänavaaja oli Espoon Suurpellon asuntoalue reilut pari vuotta sitten. Toinen toiminnassa oleva järjestelmä on viime kesän asuntomessujen Vuoreksessa Tampereella.
Tilaussopimus on allekirjoitettu kolmeen asuntoalueeseen Helsingissä, yhteen Espoossa ja Vantaalla on menossa kilpailutus yhdestä järjestelmästä.
Markkinoilla kilpailevat ruotsalainen ja suomalainen vaihtoehto. Perusperiaate on kummassakin sama. Asukas pudottaa jätteet syöttöaukkoihin, joita on sekajätteelle, biojätteelle, paperille ja pahville.
Tietokoneohjattu järjestelmä vetää kilometrien putkistosta yhtä lajiketta kerrallaan täyttöasteen perusteella. Putken päässä jätteet ohjautuvat oman lajikkeensa suureen konttiin.
Kun kontti täyttyy, roska-auto käy hakemassa erän. Hajut pysyvät suljetussa järjestelmässä ja roska-autorallin loppuminen piha-alueilta tekee lasten elämästä turvallisempaa.
Miksi mikro ei mahdu putkeen?
Suurpellon jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Pekka Vikkula sanoo, että alussa joillakin asukkailla oli hieman oppimista jätteenkäsittelyssä.
– Aluksi jotkut pitivät uutta jätteenkeräystapaa kummallisena ja vaikeana. Miksei sinne voi laittaa isoja tavaroita, kun ennen sekajätteeseen saattoi viedä rikkoutuneen mikron, naureskelee Vikkula.
(stt) |
Vikkula arvioi, että putkikeräys on parantanut lajittelua.
– Entisessä jätehuoneessa oli 600 litran astioita. Jos astia täyttyi, ihmiset panivat jätteensä väärään astiaan.
Yrittäjiä on toki aina. Putkiston tukkeutti kerran kahdeksan neliön muovi, joka jämähti putkistossa vasta loppumatkassa.
– Valtava työ tunkea se sinne, Vikkula hämmästelee.
Suurpellossa on ruotsalaisen Envacin keräysjärjestelmä, jossa teräsputken ja sisäänottoaukkojen halkaisija on puoli metriä.
Putki huolestutti joitakin pienten lasten vanhempia. Syötön luukkuihin asennettiin lukot, jotka aukeavat yleisavaimella.
Pizzalaatikko jaksettava repiä
Vuoreksessa huolet ovat mikroa pienempiä. Pirkanmaan jätehuolto Oy:n kehitysjohtaja Simo Isoaho kertoo, että jotkut käyttäjistä ovat kokeneet haitaksi sen, että esimerkiksi perhepizzalaatikko pitää repiä.
Vuoreksen järjestelmä on suomalaisen valmistajan MariMaticin tekemä. Sen muoviset putket ovat halkaisijaltaan 20-30 senttiä.
Isoahon mukaan putkisto ratkaisi järjestelmän valinnan. Pienempi putkisto vaatii vähemmän energiaa, ja asennustyö on helpompaa.
Vuoreksessa kuten Suurpellossakin putkikeräysjärjestelmää täydentää keräyspiste, jonne voi esimerkiksi lasia tai metallia.
Tiheän asuntokannan järjestelmä
Suurpellon ja Vuoreksen asuntoalueilla kummassakin asuu niiden valmistuttua reilut 12 000 asukasta. Putkikeräysjärjestelmä onkin soveltuvin tiheään ja korkeaan asuntokantaan. Tällöin rakennettua neliötä kohti hintaa tulee viitisenkymmentä euroa.
Vantaan Kivistön asuntoalueen projektinvetäjä Reijo Sandberg kertoo, että Kivistön keskustaan valmistellaan putkikeräysjärjestelmää. Järjestelmän piiriin tulee 12-14000 asukasta.
Vantaalla tutkailtiin aiemmin putkijärjestelmän soveltuvuutta Keimolanmäen alueelle.
– Keimolanmäki on 2500 asukkaan alue. Se oli tällaiselle järjestelmälle liian pieni.
(MTV3 - STT)