Romaninaiset syyllistyvät vain harvoin vakaviin rikoksiin, mutta niillä heistä, jotka rikoksia tekevät, on vahvaa ylisukupolvisuutta rikollisuudessa. Rikospaikan Murharyhmä keskusteli tällä viikolla romaninaisten rikollisuudesta.
– Romaninaiset tulevat vankilaan yleensä aika pienistä rikoksista, ei tyypillisesti väkivaltarikoksista, joka on kuitenkin naisten yleisin syy olla vankilassa, Hämeenlinnan rikosseuraamuskeskuksen johtaja Kaisa Tammi kertoo.
– Tyypilliset romaninaisten rikokset ovat näpistys, varkaus ja petos. Näihinkin rikoksiin syyllistyy vain pieni osa romaninaisista, rikosylikomisario Jari Kinnunen sanoo.
Vuonna 2014 tehtiin selvitys Romaninaisena vankilassa. Siinä selvisi, että noin 250:stä Suomen vankiloissa olleesta naisvangista vajaat 15 prosenttia oli romanitaustasisia.
– Näistä suurin osa on hyvin nuoria naisia, joilla on pitkälti omaisuusrikostyyppisiä rikoksia. Se mikä on huolestuttavaa ja surullista on, että tälle pienelle joukolle romaninaisia kertyy hyvin paljon rikoksia ja he tulevat usein toistuvasti vankilaan, Tammi kertoo.
Syrjäytyneisyys yhdistävänä tekijänä
Yleensä rikoksiin syyllistyviä romaninaisia yhdistää se, että he ovat hyvin syrjäytyneitä.
– Romaniyhteisössä on aika tyypillistä, että naisilla on pääasiassa avustava rooli niihin rikoksiin, joita miehet tekevät. Useimmiten syyt, joista naiset istuvat vankilassa, ovat pienistä rikoksista, rikosylikomisario (evp.) Thomas Elfgren sanoo.
Romanitaustaisilla naisvangeilla näkyy voimakkaasti ylisukupolvisuus.
– He ovat hyvin verkostoituneita nimenomaan rikoksia tekevässä ja syrjäytyneessä joukossa. Vuonna 2014 tehty selvitys kertoi, että vankilassa olevista romaninaisista kaikki tunsivat suvustaan muita, jotka olivat olleet vankilassa. Lähes joka toinen vankilassa ollut romaninainen kertoi, että heidän oma äitinsä oli ollut vankilassa. Se on tosi hurjaa kertymää, Tammi kertoo.
Millaista väkivaltaa romaninaiset omissa yhteisöissään kohtaavat? Katso Murharyhmän keskustelu videolta.