Rollaattoreilla ja vessanpöntön korokkeilla kova kysyntä – pelkästään Helsingissä kymmeniä tuhansia lainoja vuodessa

Väestön ikääntyminen ja vuodepaikkojen vähentyminen näkyvät apuvälineiden käytön kasvuna. Kehitys on huomattu myös yksityisellä puolella.

Salme on saapunut Helsingin Laakson apuvälinepalveluun vaihtamaan rollaattorinsa kevyempään malliin. Rollaattori on tärkeä apuväline arjessa.

– Autosta lähtiessä nostan tämän ja lähden sitten kävelemään, Salme kertoo.

– Voisihan sitä omankin ostaa, mutta koskaan ei tiedä, miten kauan sitä tarvitsee ja tuntuuko, että se on sopiva. Tässä on vaihtomahdollisuus, jos tuntuu, ettei se käy.

Onko teillä muita apuvälineitä lainassa kuin rollaattori?

– On sauvat. On molemmat.

Salme pitää siitä, että apuvälineen voi käydä tarvittaessa vaihtamassa.

Pelkästään Helsingissä lainataan kaupungin apuvälinepalvelusta kymmeniä tuhansia erilaisia laitteita vuodessa. Eniten menee WC-istuimen korotuksia, rollaattoreita ja kyynärsauvoja.

Pyörät ovat kovalla koetuksella.

Päivän aikana apuvälineitä myös palautuu satoja. Ne pestään ja tarvittaessa huolletaan Laakson apuvälinehuollossa.

Apuvälinehuoltaja Ville Helle iloitsee nähdessään asiakkaiden tyytyväiset reaktiot.

– Nähdessäsi asiakkaan ilmeen, kun hän saa apuvälineen, niin se on mahtava homma. Tykkään siitä todella paljon, kertoo apuvälineasentaja Ville Helle työstään.

Korjattavana on etenkin pyörätuoleja ja rollaattoreita.

Arviointi paikanpäällä

Apuvälinelainat ovat kasvaneet väestön ikääntymisen ja vuodepaikkojen vähenemisen myötä. Samaan aikaan omaishoitajien määrä on lisääntynyt ja apuvälineet helpottavat heidänkin elämäänsä.

– Aina kun ihminen tulee, niin aina kysytään, miksi tarvitsee apuvälinettä. Käynnillä arvioidaan, miksi tarvitaan vessanpöntön korotusta tai rollaattoria. Lähetettä tänne tullessa ei tarvita, kertoo fysioterapeutti Kristina Nybäck Helsingin apuvälinepalvelusta.  

Apuvälineet lisäävät itsenäisyyttä ja turvallisuutta kotona, sanoo Kristina Nybäck.

Joskus arvioidaan, että ihminen ei vielä tarvitse apuvälinettä.

– Apuväline voi olla myös haitta eli apuväline otetaan liian aikaisin. Silloin, kun meille tulee ikää lisää, niin se meidän pukeutuminen ja hygienian hoito on sitä meidän arkijumppaa, Nybäck muistuttaa.

Tuotteita kehitetään jatkuvasti

Myös yksityisellä puolella on huomattu, että apua arkeen tarvitaan yhä enemmän. Esimerkiksi kävelykeppi voi olla samalla turvakeppi.

– Tässä on valo, joka auttaa esimerkiksi sateella ja pimeässä liikkuessa. Lisäksi tässä on vielä hälypainike eli jos vaikka kaatuu, tällä pystyy kiinnittämään ihmisten huomion, kertoo Sanna Lampinen Ettonetista.

Kävelykeppi voi olla myös turvakeppi, jonka päässä on lamppu ja hälytin.

Voimien hiipuessa tuolista nousu taas sujuu helpommin seniorituolista kuin tavallisesta tuolista.   

Ettonetin omistaja Sanna Lampinen näyttää, kuinka voimien ehtyessä tuolista voi saada apua ylös nousemiseen.

Jotkut taas ostavat itselleen sisätiloihin toisen rollaattorin kunnalta lainaamansa rollaattorin rinnalle.  

Uusia tuotteita ideoidaan jatkuvasti. 

– Sitä mukaan, kun löydetään uusia ongelmia, haetaan myös ratkaisuja. Esimerkiksi Saksassa kehitetään paljon tuotteita, mutta myös Suomessa on paljon tuotekehittelijöitä tällä puolella, Lampinen kertoo.