Rokotteiden niukka saatavuus huolettaa kaikki EU-maita: "Erot ovat huomattavat siinä, millä tavalla on päästy liikkeelle"

Rokotetilannetta käsitelleessä kokouksessa kävi ilmi, miten eri tavalla eri jäsenmaissa on päästy alkuun.

– Jäsenmaiden osalta erot ovat huomattavat siinä, millä tavalla on päästy liikkeelle ja kuinka nopeasti eri maissa edetään, Kiuru totesi.

EU:n tapa hankkia koronarokotteet yhteisenä ponnistuksena sai Kiurun mukaan kiitosta.

EU-komissio on neuvotellut jäsenmaiden puolesta eri rokotevalmistajien kanssa koronarokotteiden ostamisesta. Komissio on tilannut tähän mennessä 2,3 miljardia rokoteannosta, jotka tulevat kuudelta eri valmistajalta.

Myyntiluvan ovat tähän mennessä saaneet Biontechin ja Pfizerin rokote sekä Modernan rokote.

Yksinkertaistetusti ennakko-ostosopimuksissa sovitut rokoteannokset jaetaan jäsenmaille väestöosuuksien mukaan. Suomen väkilukuun suhteutettu osuus on 1,23 prosenttia.

Komissio ja jäsenmaat käyvät kuitenkin käytännössä jatkuvia neuvotteluja kustakin rokote-erästä, ja jäsenmailla on mahdollisuus hankkia väestöosuutensa päälle ylimääräisiä rokotteita, jos osa jäsenmaista ei halua lunastaa täyttä osuuttaan.

Suomikin on tilannut rokotteita yli oman väestöosuutensa.

Yhteisiä pelisääntöjä korostettiin

Kiurun mukaan EU-komissio varoitti terveysministerien kokouksessa jäsenmaita siitä, että koronarokotteita ei tule hankkia EU-hankinnan ohi. 

– Aika painokkaita viestejä tuli komission suunnasta, että yhteishankinnassa mukana olevat maat ovat sitoutuneet yhteisiin pelisääntöihin ja niistä on pidettävä kiinni, Kiuru sanoi.

Viime päivinä hämmennystä on herättänyt se, että Saksa on hankkinut kansallisesti lisäannoksia koronarokotteista. Saksa on tilannut kansallisesti 30 miljoonaa lisäannosta suoraan Biontechiltä ja Pfizerilta sekä 20 miljoonaa CureVacilta.

EU-komissio on vältellyt kommentoimasta Saksan tapausta, ja lähinnä todennut, ettei rinnakkaisia sopimuksia ole sallittu.