Robottiruohonleikkurit silpovat siilejä – eläinlääkäri murheissaan: “Siili on kömpelö eläin, joka ei välttämättä juokse pakoon"

Inkoon eläinlääkäri Kaisa Wuorimaa on tänä kesänä ollut mukana kahden murhenäytelmän jälkipyykissä. Viikon sisällä lähialueella tapahtui kaksi siilien silpoutumiseen johtanutta onnettomuutta. 

– Jos saisin valita yhden laitteen, jonka käytön pystyisin kieltämään, olisi se ilman muuta robottiruohonleikkuri, Wuorimaa kirjoittaa koskettavassa Facebook-päivityksessä.

Ensimmäisessä tapauksessa siilipoikue jäi orvoksi niiden emän jäätyä robottiruohonleikkurin alle. Poikaset ovat löytöeläinkodissa toipumassa.

– Orpopoikue voi hyvin. Näyttää kuitenkin siltä, että poikaset ovat niin pieniä, ettei niitä voida palauttaa luontoon tänä kesänä, Wuorelma sanoo.

Lue myös: Siili murjoutui ruohotrimmerin alle ja lokki roikkui siimasta tuntikausia – mikkeliläinen Jarmo näkee päivittäin, kuinka eläimiä loukkaantuu ihmisten takia

Toisella kerralla äitisiili loukkaantui itse ja menetti kaikki jälkeläisensä ruohonleikkurille. Jälkimmäisessä onnettomuudessa ollut ”Mammasiili” vietiin hoitoon, mutta se menehtyi viime yönä vammoihinsa.

Kyseessä on ensimmäinen kesä, kun Wuorimaa on törmännyt kyseiseen ilmiöön. Joidenkin robottiruohonleikkureiden nokka saattaa pompata ilmaan, kun ne törmäävät johonkin. Silloin siili jää helposti alle kohtalokkain seurauksin. 

– Siili on kömpelö eläin, joka ei välttämättä juokse ruohonleikkuria pakoon. Se saattaa litistyä matalaksi tai käpertyä uhattuna piikkipalloksi, Wuorimaa kertoo.

Skalpeerattuja päänahkoja, silvottuja raajoja

Ruohonleikkureiden uhreiksi jääneet siilit ovat tuttu ilmiö myös Korkeasaaren Villieläinsairaalassa. Vaikka viime vuonna sairaalan potilaiksi kirjattiin ainoastaan kaksi ruohonleikkurin alle jäänyttä siiliä, niin monilla potilailla oli vammoja, jotka saattoivat olla peräisin robottiruohonleikkurista.

Myös puutarhanhoidossa käytettävät siimaleikkurit ja trimmerit tekevät rumaa jälkeä osuessaan villieläimeen.

– Siileiltä on skalpeerattu päänahkoja tai niiltä on puuttunut raajoja, jotka viittaavat esimerkiksi ruohonleikkuriin tai trimmeriin, kertoo eläntenhoidon- ja suojelun johtaja Nina Trontti Villieläinsairaalasta.

Lue myös: ”Aikuisilla tulee mieleen käyttää siiliä jalkapallona” – helsinkiläinen Nella hoitaa sairaita eläimiä kotonaan, syynä eläinten loukkaantumisiin lähes aina ihminen

Villieläinsairaala hoiti viime vuonna yli 120 siiliä. Trontin mukaan suuri osa loukkaantumisista on kytköksissä suoraa tai välillisesti ihmisen toimintaan. Viimevuotisissa sairaalan potilaissa oli esimerkiksi rastasverkkoihin juuttuneita, rotanloukkuihin joutuneita ja auto-onnettomuudessa loukkaantunteita siilejä. Lisäksi sairaalan tilastoissa näkyy myös sähköpotkulaudan yliajamaksi joutunut yksilö.

Tämän vuoden aikana sairaalaan on tuotu yhteensä 67 siiliä, joista vasta 14 on palautettu luontoon. Siili on rauhoitettu eläin ja kaikki Villieläinsairaalassa kuntoon hoidetut siilit palautetaan takaisin luontoon. Toipuneet siilit palautetaan melkein aina takaisin niiden alkuperäiselle reiviirille.

Trontti iloitsee siitä, siilin sairaalahoitoon tuonut henkilö on usein kiinnostunut siilin toipumisesta ja odottaa innolla siilin palaamista lähiluontoon.

– Siilit ovat monille tärkeitä ja niiden hyvinvointi kiinnostaa valtavasti ihmisiä, hän kertoo.

Robottiruohonleikkuri käynnissä vain valvotusti

Mikäli omalla pihalla liikkuu siilejä, Trontti kehottaa harkitsemaan tarkasti robottiruohonleikkurin hankintaa. Hän myös suosittelee tarkkailemaan leikkurin toimintaa. Siilit liikkuvat usein hämärään aikaan, joten yksi tapa suojella eläimiä on ajastaa robotti liikkumaan ainoastaan päivällä. 

Lue myös: Yli kolmannes eläinpotilaista saadaan hoidettua kuntoon Korkeasaaren villieläinsairaalassa – "Hyvin paljon on ihmisen toiminnasta aiheutuneita vammoja"

Wuorimaa pyytää tarkistamaan alueen tarkasti ennen ruohonleikkurin käyttöönottoa. Tiheillä aidoilla voi myös yrittää estää siilien pääsy pihalla pyörivän leikkurin alueelle.

– Eläinlääkärit pystyvät ensikädessä arvioimaan loukkaantuneen eläimen kunnon. Ihminen on velvollinen lopettamaan eläimen kärsimykset, hän muistuttaa.

Ennen pihamaan korkean kasvillisuuden taltuttamista trimmerillä kannattaa tarkistaa, ettei kasvillisuuden joukossa piilottele siilejä tai linnunpoikasia. 

Villieläinsairaalan Trontti lisää vielä, että mikäli loukkaantunutta siiliä lähtee siirtämään, on hyvä pukea päälle suojahanskat salmonellariskin minimoimiseksi.

Vaikka siilillä ei näkyviä vammoja olisikaan, se saattaa silti olla avuntarpeessa. 

– Luonnonvarainen eläin väistää usein ihmistä. Mikäli eläin ei pakene ihmisen lähestyessä, sillä voi olla hätä. 

Lisätietoa loukkaantuneen villieläimen auttamisesta löytyy esimerkiksi Villieläinsairaalan nettisivuilta.