Päihtyneet aikuiset ovat keksineet käyttää siiliä jalkapallona. Valkoposkihanhien joukkoon on usutettu koiria. Metron ilmanvaihtokanavan eteen on asennettu ritilä niin, etteivät linnut pääse sinne pesimään – mutta ritilän sisälle on tahallaan jätetty muutama pulu kuolemaan.
Esimerkiksi tällaisissa tilanteissa loukkaantuneen eläimen on ottanut hoitoonsa helsinkiläinen Nella Muurinen, Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja.
– Hoitoon tulee eniten kaupunkilajeja, kuten oravia, siilejä, rusakoita ja lintuja ihan laidasta laitaan, Muurinen kertoo toiminnasta.
– Ja hoitoontulon syy tai avuntarve on lähes poikkeuksetta, suoraan tai välillisesti, ihminen.
Pikkulapset tappoivat tiiran – somehitti toi julkisuutta
Ilmoituksia loukkaantuneista eläimistä, joita ihminen on tahallisesti pahoinpidellyt, on tullut Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistykselle tänä vuonna enemmän kuin aiemmin.
Keskustelu aiheesta nousi, kun yhdistys julkaisi Facebook-sivuillaan päivityksen pienestä tiirasta, jonka pienet lapset olivat pahoinpidelleet kuoliaaksi.
Ihmiset pahoinpitelevät ja tappavat eläimiä Muurisen kokemuksen mukaan päähänpistosta ja erityisesti joidenkin kaupunkilintujen kohdalla syyksi voi riittää ärsytys tai perusteeton viha.
Mutta ihmisellä on myös välillinen vaikutus.
– Poikasen emo on voinut jäädä auton alle tai marjaverkkoon kiinni. Tai lemmikit, kuten koirat tai vapaana ulkoilevat kissat, ovat voineet napata emon.
Eläimiä tarjoudutaan auttamaan jopa ilman osaamista
Muurinen on toiminut eläinsuojelutoiminnassa jo aiemmin, mutta innostui juuri eläinsuojeluyhdistyksen toiminnasta kolme vuotta sitten ystävän kautta. Ensiksi hän otti sairaita eläimiä kiinni ja vei niitä hoitoon ystävälleen, mutta pikkuhiljaa eläimiä alkoi jäädä hoitoon hänenkin asuntoonsa.
Päätös ei syntynyt hetken mielijohteesta. Hän perehtyi villieläinten hoitoon pitkään ystävänsä avustuksella.
– Hoito on niin vaativaa, ettei sitä ole helppoa tuosta vain aloittaa tai lähteä omin nokkineen kokeilemaan, Muurinen selittää.
– Jopa luontoon palauttamisessa on omat juttunsa. Täytyy tietää, miten se ja ihmisistä vieraannuttaminen onnistuu. Eläimille on vaarallista palata luontoon, jos ne ovat kesyyntyneet ihmisiin.
Tällainen perehtyminen ei ole nykyään itsestäänselvyys. Tällä hetkellä Muurinen on eläinten kaltoinkohtelun lisäksi huolissaan myös siitä, että ihmiset ottavat eläimiä hoteisiinsa ilman oikeaa asiantuntemusta.
– Nykyään ihmiset etsivät netistä tosi paljon tietoa, kun löytävät apua tarvitsevan eläimen. Kannattaa olla tarkkana siitä, keneltä hoito- tai toimintaohjeita kysyy. Somepalstoilla on pyörinyt tosi paljon sellaista, että jonkun mielestä oravanpoikanen on tosi söpö ja ilmoittaa sitten, että voi hoitaa sen.
–On oltava tarkkana siitä, minne eläimet päätyvät.
”Olen suunnitellut kesäni eläinten auttamisen mukaan”
Aikaa yhdistyksen toimintaan osallistuminen vie. Monet eläimet ovat saaneet kevään aikana poikasensa ja Muurinen on tänäkin vuonna omistanut koko kesänsä poikasista huolehtimiselle.
– Kun on ympärivuorokautinen syöttö, niin en ole hirveästi muuta pystynyt tekemään. Kaikki aikataulut täytyy suunnitella eläinten mukaan. Ja olen ollut koko ajan valmiudessa, jos uusia eläimiä olisi tulossa hoitoon. Kyllä se on tosi sitouttavaa työtä
– Mutta kyllä tähän jää helposti myös koukkuun.