RKP:n puheenjohtajalle Anna-Maja Henrikssonille neljän vuoden oppositiotaival tuntuu jo riittävän. Viime eduskuntavaalien jälkeen tehtiin poliittista historiaa, kun ministeriaition kestopuolueen RKP:n lähes 40-vuotinen hallitustaival katkesi.
– Jokainen puolue, joka ottaa itsensä jollain tavalla vakavasti politiikassa, pyrkii hallitukseen. Totta kai se on myös meidän tavoitteemme, Henriksson sanoo.
Seitsemän viikon päästä pidettävissä eduskuntavaaleissa RKP yrittää päästä lähemmäs 1990-luvun kannatuslukemiaan ja nousta yli viiden prosentin puolueeksi. Samalla RKP tavoittelee Helsingin ja Vaasan vaalipiireistä lisäpaikkaa ja siten edustajamäärän nostamista 9:stä 11:een.
Ja kun kannatuksen nostamisesta puhutaan, RKP:lle tärkeä kielikysymys aiheuttaa myös kipuilua puolueessa.
– Monelle suomenkieliselle äänestäjälle kielikysymys on jollain tavalla henkinen este. Siinä meidän pitää tehdä enemmän työtä.
"Työn verotusta voisi keventää"
Henriksson toivoo, että RKP nähtäisiin laajemmin liberaalina puolueena: kansainvälisenä, yrittäjyyteen kannustavana ja vastuullista talouspolitiikkaa ajavana. Sellaisena, jolla on "jalat maassa mutta suuri sosiaalinen sydän".
– Olemme mielestäni myös oppositiosta näyttäneet, että meillä on varsin laaja repertuaari ja ratkaisuvaihtoehtoja eri kysymyksiin.
Hän ei halua ottaa vielä kantaa siihen, miten tiukkoihin uudistuksiin tai vyönkiristyksiin puolue olisi mahdollisesti valmis hallitusvastuussa. Verotuksen painopistettä Henriksson olisi valmis siirtämään esimerkiksi kulutus- ja ympäristöveroihin.
– Meillähän on aika korkea kokonaisveroaste. Työn verotusta ei saisi kiristää, vaan sitä pitäisi hieman keventää.
Huolta yhteiskunnan ilmapiiristä
Erityisen huolissaan Henriksson on yhteiskunnallisesta ilmapiiristä. Hänen mielestään Juha Sipilän (kesk.) hallituksella ei ole ollut tahtoa näyttää, että Suomi on ulospäin suuntautuva maa.
– Minua askarruttavat tänne tulleiden kohtelu sekä se asenneilmapiiri, joka vallitsee muita kuin kantasuomalaisia kohtaan. Lisäksi suuret leikkaukset kehitysyhteistyöhön eivät ole hyvä asia, jos Suomi joskus haluaa olla esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvoston jäsen.
Kynnyskysymyksiä Henriksson ei halua vaalien alla asettaa – paitsi tietysti yhden: RKP haluaa pitää Suomen kaksikielisenä maana. Henrikssonin mukaan hallitusohjelmassa on syytä pitää kiinni perustuslain kaksikielisyyskirjauksesta ja sen takaamista ruotsinkielisistä palveluista.
– Luulen monen puolueen näkevän, että siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa, kun Suomi hoitaa myös nämä asiat. En usko, että tästä tulee mitään ongelmaa, jos RKP on hallitusneuvotteluissa.
Englannin "vyöry" huolettaa
Henriksson haluaisi hallituksessa panostaa ruotsin kielen lisäksi myös suomen kieleen – molempia pitää hänen mielestään vahvistaa.
– Tarvitsemme kansalliskielistrategian, koska näemme, että tätä vauhtia englanti on se kieli, joka vyöryy Suomeen, Henriksson sanoo.
Henriksson painottaa, että hän ei suhtaudu englantiin sinällään kielteisesti. Hän kantaa kuitenkin huolta siitä, aletaanko yliopistoissa pian kaikki tutkielmat kirjoittaa englanniksi.
– Ei kestäisi montaa sukupolvea ennen kuin olemme tilanteessa, jossa ei ole tarpeeksi ihmisiä, jotka osaisivat käyttää suomea ja ruotsia niin, että sanasto on kunnossa alalla kuin alalla.