Risto sukelsi päin jäälohkaretta ja halvaantui lähes täysin – suunnitteli vuosi sitten eutanasiaa: "Ehkä tapauksessani sellaista ei olisi pitänyt sallia"
Risto Leppänen ennen ja jälkeen turman. Ajatukset eutanasiasta ovat hälvenneet Riston mielestä vuoden aikana.MTV
Julkaistu 20.05.2018 05:20(Päivitetty 20.05.2018 09:58)
Risto Leppänen sukelsi mökillään avantoon, päin pinnan alla ollutta jäälohkaretta, ja halvaantui lähes täysin. Vielä maaliskuussa 2017 hän suunnitteli eutanasiamatkaa Hollantiin. Nyt pyyhkii paremmin.
Ylöjärvellä asuva Risto Leppänen, 56, vastaa puhelimeen kotoaan.
Leppänen on ottanut useamman tunnin aurinkoa pihamaallaan ennen haastattelua. Edellisenä päivänä on käyty kaupoilla, ja seuraavana iltana luvassa on rock-konsertti Tampereella.
Keväällä 2017 neliraajahalvaantunut Leppänen sai omien sanojensa mukaan puutteellista hoitoa, minkä seurauksena hän kärsi pahoista kivuista.
MTV
Hän oli myös joutunut hetkeksi psykiatriseen sairaalaan, jossa Leppänen kokee tulleensa käytännössä kidutetuksi.
Hänet esimerkiksi istutettiin ohuelle, huonolle patjalle, joka aiheutti kovia kipuja.
– Leuka roikkui kaulaani vasten, en saanut hengitettyä kunnolla. Minulle tuli istumisesta makuuhaava, Leppänen kuvaili maaliskuussa 2017.
Leppänen oli niin väsynyt tilanteeseensa, että hän harkitsi aktiivisesti jopa Hollantiin matkustamista eutanasiaa eli armokuolemaa varten.
– Olin valmis pistämään omaisuutta rahaksi, ottamaan koko kaveriköörin mukaan ja lähtemään Hollantiin. Olisimme juhlineet, minä olisin maksanut viinat ja kaikki. Oltaisiin vietetty railakas viikko, ja sitten olisin mennyt, Leppänen miettii nyt.
Mökkireissu teki elämästä piinaa
Kaiken taustalla on kymmenen vuoden takainen onnettomuus.
Kalastamista rakastanut alihankintapäällikkö sukelsi mökkireissulla avantoon, suoraan päin pinnan alla ollutta jäälohkaretta.
Leppänen halvaantui, joutui pyörätuoliin ja hengityskoneeseen. Elämä muuttui täysin.
Vuosien varrelle on mahtunut monta sairaalajaksoa, paljon karmeita kipuja ja pahaa oloa.
"Olen itse asiassa helvetin kiireinen"
Vaikka monet ongelmat vaivaavatkin yhä, on tilanne nyt kuitenkin selvästi aiempaa parempi.
– Tällä hetkellä asiat menevät putkeen, Leppänen tiivistää.
Siinä missä raajat ovatkin halvaantuneet, Leppäsen aivot ja kieli toimivat, ja puhekyky on tallella. Niinpä arki sujuu harrastusten parissa.
Esimerkiksi Leppäsen 16 000 CD-levyn kokoelma on aktiivisessa käytössä.
– Kuuntelen joka päivä musiikkia ja olen tietokoneella kahdeksan tai yhdeksän tuntia. Katselen elokuvia, ja joka yö nukahdan kirjan kuuntelemiseen, Leppänen kertoo.
– Kaveritkin luulevat, että elämäni on vain sängyssä tylsistyneenä makaamista, mutta olen itse asiassa helvetin kiireinen, Leppänen murjaisee.
Vaimo pysynyt rinnalla
Leppänen asuu omakotitalossa yhdessä vaimonsa kanssa. Aviopari on edelleen yhdessä vaikeuksista huolimatta.
– Asumme omakotitalossa, jossa on hyvä kulku joka ikiseen huoneeseen. On grillisysteemit, joilla grillaamme kavereiden kanssa, ja iso lasitettu terassi, missä saan biletettyä kesällä, Leppänen hehkuttaa.
Yksi ongelma Leppäsen fyysisen terveyden suhteen on hänen kurkkuunsa kertyvä lima, jota hän ei itse pysty yskimään pois. Nielun tukkeutuminen on aiheuttanut todella kovia kipuja.
Viimeisen vuoden aikana Leppänen on kuitenkin saanut hoitajakseen hyviä yskittäjiä, joiden avulla nielu pysyy avoinna.
– Olen opetellut niin hyvät yskitystekniikat, että tietyssä mielessä olotila on vuosi vuodelta parantunut, Leppänen kehuu.
Mieli muuttunut eutanasian suhteen
Kun tila on vuodentakaisesta parantunut, ei eutanasiakaan ole enää ollut aktiivisesti ajatuksissa.
– Eutanasia ei pyöri päällimmäisenä mielessä, Leppänen kiteyttää.
Leppäsen mielipide on kaikesta huolimatta vakaa: hänen mielestään eutanasia tulisi sallia.
– Ajatellaan syöpäpotilaita, jotka ovat kauheissa kivuissa rääkättävänä ja joilla ei ole mitään mahdollisuutta selvitä. He haluaisivat aikaistaa lähtöänsä, ja mielestäni on epäinhimillistä ja erittäin törkeää, ettei sitä sallita.
Aihe saa kuitenkin Leppäsen mietteliääksi – harkitsihan hän itsekin vielä vuosi sitten eutanasiaa vakavasti.
– Oma tilanteeni oli kyllä niin sanottu epäselvä, heiluva tapaus. Ehkä tällaisessa minun tapauksessani sellaista ei olisi pitänyt sallia, Leppänen tuumii.
