Rikosvahinkokorvauksien haussa paljastuu äärimmäisen harvoin huijausyrityksiä, kertoo lakiasiainpäällikkö Pekka Syrjänen Valtiokonttorista.
Turun terrori-iskussa vammautunut Hassan Zubier on myöntänyt antaneensa vääriä tietoja menetetyistä ansiotuloistaan. Helsingin Sanomien mukaan syyttäjä on tehnyt tutkintapyynnön tapauksesta.
Syrjänen muistaa lähivuosilta vain yhden toisen Valtiokonttorin rikosvahinkokorvauksiin liittyvän huijausyrityksen. Siinä tuomioistuimen päätökseen oli yritetty lisätä nollia kuvankäsittelytekniikalla.
Syrjäsen mukaan Zubierille ei ehditty maksaa korvauksia, koska väärät tiedot paljastuivat jo hakuvaiheessa. Valtiokonttorin tekemissä selvityksissä ilmeni, ettei ruotsalainen Zubier ollut työskennellyt ambulanssifirmassa niinä ajanjaksoina, mihin todistuksessa viitattiin. Firmassa ei myöskään työskennellyt todistuksen allekirjoittajan nimistä henkilöä.
Asiamiehensä Ari Huhtamäen mukaan Zubier perusteli väärien tietojen antamista huonolla taloudellisella asemalla. Zubier on sanonut olevansa valmis kärsimään tekonsa seuraukset.
Loppuelämän korvaukset selvitetään monelta taholta
Zubier meni auttamaan elokuussa 2017 Turun joukkopuukotuksen ensimmäistä uhria, päätyi itse useiden veitseniskujen kohteeksi ja joutui pyörätuoliin.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus katsoi kesäkuussa Zubierin olevan oikeutettu vajaan tuhannen euron korvaukseen kuukaudessa siihen asti, kunnes hän täyttää 65 vuotta. Näin hänelle olisi maksettu korvauksia liki 20 vuoden ajan. Koska on selvää, ettei puukkoiskusta tuomittu pystyy maksamaan korvauksia, niitä haettiin Valtiokonttorista.
Oikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen, sillä puukkoiskusta tuomittu on valittanut siitä. Syrjäsen mukaan korvausten maksaminen olisi voitu periaatteessa aloittaa jo ennen lainvoimaista tuomiota, jolleivat väärät tiedot olisi paljastuneet. Hän pitää äärimmäisen epätodennäköisenä, että esimerkiksi loppuelämän korvauksia voisi saada väärillä tiedoilla.
– Jos pidempiaikaisia ja loppuelämän korvauksia haetaan, ne selvitetään yleensä työnantajien ja verottajan ja muiden instanssien kanssa, että saadaan selville menetysten määrä ja että sellaisia on ylipäänsä ollut, Syrjänen kertoo.