Riistanhoitopiiri saa vastedes päättää häirikköpetojen tappamisesta

Häirikköpedon tappamisesta saa vastedes päättää paikallinen riistanhoitopiiri, eikä lupaa tarvitse enää odottaa ministeriöstä. Valtioneuvosto päätti tänään muuttaa metsästysasetusta niin, että riistanhoitopiireille annetaan oikeus myöntää poikkeuslupa petojen tappamiseen mihin aikaan vuodesta tahansa.

Muutos tulee voimaan elokuun alusta.

Tähän asti päätökset vaaraa ja vahinkoa aiheuttavien susien, karhujen, ilvesten ja saukkojen tappamisesta on tehnyt maa- ja metsätalousministeriö. Vuosittain on haettu noin 130 poikkeuslupaa.

Luvan saaminen on kuitenkin kestänyt kauan ja se on ollut byrokraattista. Siksi varsinkin laittoman sudenpyynnin uskotaan lisääntyneen, kun ihmisiä ja eläimiä ahdisteleviin susiin on kyllästytty eri puolilla Suomea. Kokonaisia susilaumoja on kadonnut reviireiltään, todennäköisimmin juuri salakaadon seurauksena.

- Ydinongelma on ollut se, että häirikköeläinten kaatolupien saaminen ministeriöstä on saattanut kestää puoli vuotta. Häirikköeläin on saattanut siinä vaiheessa jo muuttaa maisemia. Nyt päätös häirikköeläimen hävittämisestä tehdään mahdollisimman nopeasti ja paikan päällä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.).

Ministeriö päättää edelleen saaliskiintiöistä

Useat luonnonsuojelujärjestöt vastustivat nyt tehtyä muutosta. Kaatolupien myöntämiseen liittyvät kriteerit pysyvät kuitenkin ennallaan, vaikka myöntäjä muuttuu, apulaisosastopäällikkö Christian Krogell sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriölle jäi edelleen valta määritellä, kuinka paljon suurpetoja saa vuodessa saalistaa.

- Jokainen lupa on valituksen alainen. Kaikki tapahtuu kiintiöiden puitteissa kuten ennenkin, lisälupia ei tule. Pelko siitä, että riistanhoitopiiri myöntää lupia sitä mukaan kun joku niitä hakee ei ole realismia, Krogell sanoo.

Ministeriö aikoo jatkossa osoittaa suurimmat sallitut saalismäärät isommalle, useamman riistanhoitopiirin muodostamalle alueelle.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat