Rescuekoirien kodinvaihtajien määrä nousussa – näin yhdistyksissä pyritään suitsimaan ilmiötä

Eniten koiria tuodaan Romaniasta, Liettuasta ja Espanjasta. Suurimmaksi osaksi koiria tuovat rescuetoimintaan erikoistuneet yhdistykset.

Rescuekoiralla tarkoitetaan koditonta koiraa, joka tuodaan ulkomailta Suomeen.

Rescuekoirien määrä Suomessa on noussut tasaisesti vuosi vuodelta. Ruokaviraston mukaan yhteensä koiria tuotiin ulkomailta Suomeen hieman yli 4 500 yksilöä, mutta kaikki näistä eivät ole rescuekoiria. Vuonna 2021 koiria tuotiin huomattavasti vähemmän: lähes 2 700 yksilöä.

Koirien määrän kasvaessa lisääntyy myös kodinvaihtajien määrä, mikä aiheuttaa yhdistyksille päänvaivaa. Kodinvaihtajilla tarkoitetaan tapauksia, joissa jo adoptoidut koirat palautuvat takaisin yhdistykselle.

Lue myös: Yksi sai luodista, toinen jätettiin kadulle kuolemaan – helsinkiläinen Heli muutti keskelle metsää perustaakseen koirien saattohoitokodin

Joskus päätös on yhdistyksen ja adoptoijan yhteinen, välillä adoptoijan. Rescueyhdistys Kulkureiden koiria palautuu takaisin yhdistykselle noin 10 prosenttia.

– Syitä palautuksille on todella paljon, mutta kärkipäässä on elämänmuutokset ja sellaiset tapahtumat, joita ei voi elämässä ennakoida. Jonkin verran tapahtuu myös omien resurssien yliarviointia, sanoo Rescueyhdistys Kulkureiden toiminnanjohtaja Salla Honkapää.

Myös Viipurin koirissa ilmiö on tuttu, mutta kodinvaihtajien määrä on saatu laskuun.

– Me tunnemme koirat todella hyvin. Suurin osa koirista on Suomessa ensin sijaishoidossa, jolloin me nähdään, minkälainen koira on kotioloissa. Osaamme tällöin arvioida paremmin, minkälaiseen kotiin koira sopii, sanoo Viipurin koirien toiminnanjohtaja Aino Airas.

Kodinvaihtajat kuormittavat yhdistystä ja koiraa

Suomeen matkustaminen ja uuteen ympäristöön sopeutuminen on koiralle erittäin stressaavaa. Koiralle tulee antaa aikaa sopeutumiseen, mikä voi vaatia adoptoijalta kärsivällisyyttä.

Lue myös: Helka, 14, päätti antaa kodin pellolle hylätylle koiranpennulle: "Maailmassa on satojatuhansia kodittomia koiria, mutta silti kasvattajat teettävät lisää pentuja tavallaan turhaan"

Rescueyhdistys Kulkureilla on käynnissä Reklamoitu koira -kampanja. Sillä pyritään lisäämään tietoisuutta kodinvaihdoista.

– Pyrimme lisäämään tietoutta monitahoisesti. Kotihoidon tärkeydestä, syihin ja seurauksiin, mitä uudelleensijoittamisesta aiheutuu niin koiran, yhdistyksen kuin adoptoijankin näkökulmasta, Honkapää avaa.

Rescueyhdistysten tavoitteena tehdä itsensä tarpeettomiksi

Vaikka koirien adoptointi ja tuominen Suomeen on rescueyhdistysten näkyvintä ja tunnetuinta toimintaa, toiminnan pääpaino on tarhojen tukeminen kohdemaassa sekä sterilointityö. Yhdistykset toimivat lahjoitusrahojen varassa.

– Pyrimme ehkäisemään sitä, että kodittomia koiria syntyisi tulevaisuudessa vähemmän, Honkapää kertoo.

Lue myös: Espanjasta Suomeen muuttanut Vatkuli-koira valloittaa somepäivityksillään, eikä perusta talvesta: "Kun tulimme lentoaseman terminaalista ulos, se oli aivan järkyttynyt"

– Viipurin koirilla on neljä yhteistyötarhaa, jotka ovat täysin riippuvaisia suomalaisesta avusta. Koirien ruuasta, lääkkeisiin, rokotteisiin ja matolääkkeisiin lähtien, lisää Airas.

Miksi joissain maissa ylipäänsä ollaan tilanteessa, minkä vuoksi koiria täytyy avustaa ulkomaisin varoin? Katso rescueyhdistysten toiminnanjohtajien koko haastattelu alta!