Reilun kaupan myynti hurjassa kasvussa

Yli 15 vuotta toimineen Reilun kaupan järjestelmän tavoitteena on tukea kehitysmaiden pienviljelijöitä takaamalle heille markkinahintaa korkeampi hinta tuotteista.

Reilun kaupan tuotteet porskuttavat tänäkin vuonna kohti uutta myyntiennätystä. Kehitysmaiden tukemiseen tähtäävän järjestelmän laajeneminen on aiheuttanut myös arvostelua, sillä sen hyötyjä on vaikea mitata.

Reilun kaupan tuotteiden myynti on nousemassa tänä vuonna noin 20 miljoonaan euroon Suomessa. Kasvua viime vuodesta tulee ennakkoarvion mukaan hulppeat 60 prosenttia.

- Aikaisempien vuosien tapaan Suomi on maailman kärkeä myynnin vuosikasvussa. Arvioimme, että kasvu säilyy kovana lähivuosinakin ja samalla toiminnasta alkaa tulla varteenotettavaa liiketoimintaa, sanoo Reilun kaupan edistämisyhdistyksen virkaatekevä toiminnanjohtaja Tuulia Syvänen.

Yli 15 vuotta toimineen Reilun kaupan järjestelmän tavoitteena on tukea kehitysmaiden pienviljelijöitä takaamalle heille markkinahintaa korkeampi hinta tuotteista. Järjestelmään kuuluu myös suurtiloja, joille asetetaan vaatimuksia työntekijöiden palkkatasosta ja muista työoloista.

Eettistä ostamista

- Kuluttajalle kyse on eettisestä ostamisesta, jolloin vaa'assa painaa järjestelmän oikeudenmukaisuus. Osa kuluttajista painottaa laatua, mutta joillekin reilut tuotteet voivat olla boikotti muille tuotteille, Syvänen jatkaa.

Taloustutkijan näkökulmasta Reilun kaupan järjestelmä saati yksittäinen reiluja tuotteita suosiva kuluttaja tuskin saa paljoa hyvää aikaan. Kriittisiä näkemyksiä summasi viime viikolla brittiläinen Economist-lehti, joka väitti kannessaan eettisen ostamisen vahingoittavan maailmaa.

- Taloustieteilijänä on pakko kysyä, että onko Reilu kauppa tehokas tapa vaikuttaa kehitysmaiden köyhyyteen. Järjestelmän hyödyt ovat vaikeasti mitattavissa, ja ne jäänevät varsin vähäisiksi, sanoo Helsingin kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen professori Pertti Haaparanta.

Reilun kaupan ajatuksena on, että järjestelmän tuotteiden suosiminen vähentää siihen kuulumattomien tuottajien tuotteiden kysyntää. Haaparanta vertaa järjestelmää kuitenkin tulonsiirtoon kehitysmaiden välillä.

- Hyötyjen kannalta ongelmana on se, että missään ei voida taata sitä mihin Reilun kauppa kohdistuu. Vähentääkö järjestelmän tuotteiden suosiminen esimerkiksi suuryhtiöiden tuotteiden kulutusta vai kaikkein köyhimpien viljelijöiden, Haaparanta korostaa.

Pahentaa ylituotantoa

Ekonomistien mukaan järjestelmän ongelmat liittyvät nimenomaan sen perusajatukseen. Kun tuottajalle maksetaan tuotteista maailmanmarkkinahintaa korkeampi korvaus, hän pysyy markkinoilla.

- Käytännössä järjestelmä johtaa siihen, että esimerkiksi banaanin ja kahvin ylituotanto ja liikatarjonta vain pahenee. Usein Reiluun kauppaan päätyy yksittäiseltä tuottajalta vain osa tuotannosta, eikä takuuhinta välttämättä ohjaa tuotantoa, Haaparanta arvioi.

Reilun kaupan yhdistyksen Syvänen muistuttaa, ettei laatutuotteista maailmanmarkkinoilla ole ylitarjontaa. Takuuhinnan maksamisessa taas on ajatuksena antaa pienviljelijöille suojaa markkinahintojen heilahtelua vastaan.

- Tuottajille tulee myös kustannuksia Reilun kaupan järjestelmään liittymisestä. Tutkimuksissa on ollut vaikea arvioida sitä, saavatko he lopulta siitä mitään lisäarvoa, Haaparanta lisää.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat