Reijo Ruokasen nettikolumni: EK antoi "palkka-alellaan" hyvän syyn pöyristyä – totuudesta viis
Julkaistu 13.03.2017 10:51
MTV UUTISET
On se sika. Vaatii köyhien palkkojen leikkaamista, vaikka itse tienaa ihan tolkuttomasti. Kyllä nyt loppuu Elisalta asiakkaat, kun köyhillä ei enää ole varaa puhelimiin.
Sen, minkä kunnallisvaaleihin keskittyvät poliitikot jättivät sanomatta, huusivat kansalaiset julki sosiaalisessa mediassa. EK:n puheenjohtaja Veli-Matti Mattilan vaatimus palkkojen alentamisesta sai ansaitsemansa vastaanoton. Kaikilta.
Demokraatissa SDP:n mukaan ”EK:n miljoonamiehet ovat lopullisesti irronneet tavallisten suomalaisten arjesta.
Antti Lindtmanin
”Mattilan ajama palkka-ale tarkoittaisi 400–900 euron lovea monien tavallisten työssäkäyvien perheiden ansioihin. Kaupan myyjät, sairaanhoitajat ja varastotyöntekijät joutuisivat tilanteeseen, jossa rahat eivät riitä asuntolainaan, vuokraan, päivähoitomaksuihin ja muihin arjen menoihin. Jäisi Elisan viihdepaketit ostamatta”.’
Paitsi etteihän se niin mennyt. Mattila ei vaatinut palkkojen alentamista. Ei ainakaan siinä Helsingin Sanomien haastattelussa, mistä kohu nousi.
Hän kertoi kantanaan, että suomalaisten palkat ovat 10–15 prosenttia liian korkeat. Mattilan mukaan tarvitaan vielä palkkamalttia ja monta kiky-sopimusta, jotta tilanne saadaan korjattua.
– En puhu nyt kaikkien alojen nollalinjasta, vaan työehtosopimusmuutosten kokonaiskustannuksista. Joissakin paikoissa palkankorotukset voivat olla paikallaan, jos saadaan sopimuspuolelle joustavuutta ja tätä kautta saatua hyötyä voidaan jakaa palkankorotuksissa, Mattila sanoi HS:ssa.
Onko Mattilan puheille katetta?
Suomen vienti on yhä alamaissa. Suomessa työn tuottavuus on alempana kuin kilpailijamaissa. Suomessa työvoiman hinta nousi rajusti 2008 ja 2009.
Palkkoja alentamallako se hoituu?
Ennen tällaiset asiat hoidettiin devalvaatiolla. Se ei enää ole mahdollista, joten on tehtävä sisäinen devalvaatio. Suomalaisen viennin kilpailukykyä pitää parantaa kaikin keinoin. Työvoimakustannusten kontrolli on yksi keino.
Mattila ei siis esitä palkkojen alentamista vaan sitä, että Suomen on saatava kilpailijamaita kiinni työvoimakustannuksissa. Kun Ruotsissa ja Saksassa palkat nousevat Suomea nopeammin, kilpailukykymme paranee.
Työvoimakustannukset alenevat myös, jos työttömyys alenee ja työttömyysvakuutusmaksua voidaan laskea. Sama koskee muita sivukuluja. Jos niitä voidaan alentaa eikä alennusta siirretä nimellispalkkoihin, Suomen kilpailukyky paranee.
Miksi siis poliitikot, järjestöjohtajat ja monet toimittajat riemastuivat palkka-alesta, jota kukaan ei esittänyt?
Koska se on niin hyvä syy nostaa meteli. Koska he sotkivat asioita. Koska poliittisten irtopisteiden keruussa ei kannata olla nöpönuuka faktojen suhteen.
Onko Mattila oikeassa, kun hän esittää, että Suomen palkkataso on liian korkea?
Monen mielestä on, monen mielestä ei.
Oliko asian nostaminen esiin Mattilalta viisas teko?
Aika näyttää. Hupia siitä ainakin on piisannut. Moni on tuntenut itsensä tärkeäksi lähtiessään tuomitsemaan olematonta palkka-ale-ehdotusta. Verenkiertokin on monella tehostunut.
Onhan sekin jo jotain.
Reijo Ruokanen on Tekniikan Maailman, TM Rakennusmaailman ja Vauhdin Maailman vastaava päätoimittaja. Hän on MTV.fi:n vieraileva verkkokolumnisti, joka ottaa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin.
