Razmyar ja Halla-aho kiistelivät tentissä: Vieraskielisillä paljon koronatartuntoja Helsingissä – pitäisikö heidät rokottaa ensin? "Aika paljon on asenteissa korjaamista"

Nasima Razmyar ja Jussi Halla-aho kohtasivat pormestaritentissä 14:58
Katso videolta, millaisia ratkaisuja Halla-aho ja Razmyar tarjoavat niin sanottuun ghettoutumiseen.

Helsingin pormestarin paikasta kisailevat SDP:n Nasima Razmyar ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho kohtasivat tänään MTV:n Viiden jälkeen ohjelman pormestaritentissä. Keskustelu kääntyi maahanmuuton ongelmiin niin koronatartuntojen kuin asumisjärjestelyjenkin suhteen.

HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen on todennut, että pääkaupunkiseudun koronatartunnoista 40 prosenttia on vieraskielisillä. Hän on ehdottanut, että ulkomaalaistaustaisten asuinalueiden asukkaat nostettaisiin rokotejärjestyksessä tärkeimpiin.

– Tietysti rokottaminen on ilman muuta keino siihen, että tilanne saataisiin parantumaan. Rokottamisen lisäksi tarvitaan edelleen myös testaamista ja se on myönteinen asia, että myös näillä alueilla ihmiset käyvät testauksessa. Syynä tartuntoihin on myös ahdas asuminen, sanoo Helsingin kaupunginvaltuutettu ja apulaispormestari Nasima Razmyar.

– Eihän tässä yleisesti ottaen puhuta vieraskielisestä väestöstä, vaan jos ajatellaan, mitä on kerrottu esimerkiksi HUS:n tiedotuksesta, niin kyse on lähinnä somalin-, arabian- ja kurdinkielisestä väestöstä, toteaa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

– Mitä ilmeisimmin siellä on aika paljon asenteissa korjaamista. Jos mennään maahanmuuttajavaltaisiin lähiöihin, niin hyvin paljon näkee ihmisiä ilman maskeja seurustelemassa isoissa ryhmissä. Kyllä moni ihminen kokee epäoikeudenmukaiseksi sen, että suoritetaan erittäin rankkoja koko yhteiskuntaa koskevia toimenpiteitä siksi, että jotkut ihmiset eivät välitä, Halla-aho jatkaa.

Eri mieltä ihmisten asumisesta

Keskustelu kääntyi asumisjärjestelyihin.

– Ei pidä päästää syntymään "ghettoutuvia" asuinalueita, joissa ihmiset elävät ahtaasti ja joilla asuu paljon ihmisiä, joilla on ehkä kielellisistä tai kulttuurisista syistä vaikeuksia noudattaa sääntöjä, Halla-aho sanoo.

– Suomi on yksi OECD:n kaikkein huonoimmista kotouttajista, mutta sitten kun tämän asian sanoo ääneen, niin pöyristellään, sitä, että onko Helsingissä ghettoutuvia alueita. Kyllä on, Halla-aho tokaisee.

Halla-aho esittää myös ratkaisua ongelmaan.

– Ghettoutuminen syntyy niistä ihmisistä, jotka siellä asuvat. Meillä on vääränlaista maahanmuuttoa liikaa. Maahanmuutto itsessään ei ole ongelma, mutta heikkotasoinen maahanmuutto on, Halla-aho sanoo.

– Helsingin pormestari ei voi rajoja sulkea. Täytyy olla realistinen sen suhteen, mitä voi tehdä, Razmyar huomauttaa.

Razmyar kuitenkin toteaa, että ongelmiakin maahanmuuttajien keskuudessa on.

– Esimerkiksi vieraskielisten työttömyysaste on korkeampi ja näihin täytyy kaikkien tehdä töitä. Kotoutumisessa emme ole välttämättä onnistuneet, meidän täytyy tehdä töitä sen eteen, että esimerkiksi kielen opiskelu ja työssä oppiminen onnistuu, Razmyar sanoo.

– Itse näen, että meillä Helsingissä ei ole ghettoalueita kansainvälisesti katsottuna. Muihin kaupunkeihin verrattuna olemme onnistuneet tässä varsin hyvin, Razmyar toteaa.

Lue myös:

    Uusimmat