Ravintola-alan ahdinko syvenee – karaoke pitää pintansa topless-tytöittäkin

Karaoke rantautui Suomeen yli 20 vuotta sitten, mutta sen suosio ei ainakaan alan yrittäjien mukaan näytä hiipumisen merkkejä.

Ampiainen- ja Antura-nimiset karaokeravintolat Kuopiossa omistava, 15 vuotta alalla ollut Niina Vepsäläinen arvioi, että lama ei ole jostain syystä koetellut karaokeravintoloita yhtä kovalla kädellä kuin muita anniskelupaikkoja.

– Karaokepaikoilla menee niin hyvin kuin nyt voi ylipäätään mennä. Ainakin meillä kummassakin paikassa laulajia riittää. Molemmissa on jopa päiväkaraokea ja laulajia jonoksi asti.

Ensimmäisessä karaokebaareissa laulattivat topless-emännät

Ouluun 23 vuotta sitten ensimmäisen karaokebaarin avannut Service Restaurants Oy:n toimitusjohtaja Jouni Lanamäki kertoo, että karaoken suosio on pysynyt tasaisena vuosikaudet.

– Ensimmäisinä vuosina meidän juttuamme aliarvoitiin pitkään ja saimme touhuta alalla yksin. Vasta vuosien päästä kilpailijat alkoivat herätä.

Lanamäen ensimmäisessä karaokepaikassa kansaa houkuttelivat paikalle topless-emännät. Nyt Lanamäki omistaa vajaat 20 karaokebaaria eri puolilla Suomea – eikä ylimääräisiä houkuttimia tarvita.

Edes kotikaraokelaitteet eivät ole Lanamäen mukaan syöneet karaokebaarien suosiota – päinvastoin.

– Monet meidän asiakkaistamme harjoittelevat kotona ja innostuvat aiheesta siellä yhä enemmän. Meille tullaan sitten valmiimpina laulajina.

Mara: Anniskeluravintolat suurissa vaikeksissa

Matkailu- ja ravintolapalvelut ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi kertoo, että karaokebaarien elinvoimaisuutta on vaikea seurata, koska se on vain yksi osa yöravintolatoimintaa.

Yleensä ottaen anniskeluravintoloilla menee Lapin mukaan kehnosti.

– Ravintola-anniskelu on kärsinyt jo vuodesta 1997 asti heikentyvästä myynnistä. Näyttää siltä, että jokainen vuosi on heikompi kuin edellinen. Ostovoima heikkenee, tuontiviina virtaa Virosta ja anniskelu- ja yöravintolat ovat suurissa vaikeuksissa.

– Varsinkin yöravintoloiden ongelma on se, että ihmiset ottavat yhä enemmän pohjia kotona. Osa asiakkaista joudutaan käännyttämään jo ravintolan ovelta, Lappi summaa.

Asiakkaat ovat yhä vaativampia

Lanamäki tähdentää, että karaokeyrittäjäkään ei voi jäädä laakereilleen lepäämään. Asiakkaille on tarjottava aina jotain uutta.

Tampereelle vuonna 2009 avatun Tiikerihain ravintolapäällikkö Mikko Kajakoski kertoo, että karaoken suhteen pätee sama trendi kun esimerkiksi lomamatkojen: vapaa-aikana halutaan tehdä ja kokea erilaisia asioita eikä pelkkä oleilu enää riitä.

– Esimerkiksi hyvät karaokevetäjät ovat kullanarvoisia, Kajakoski toteaa.

– Asiakkaat ovat hyvinkin vaativia. Myös levyvalikoimalla ja äänentoistolla on suuri merkitys, Niina Vepsäläinen listaa.

Tulevaisuuskin näyttää hyvältä

Jouni Lanamäki uskoo, että karaokebaariin halutaan tulla vastakin niin hyvinä kuin myös huonoina aikoina. Pikkujouluaikaan karaokeravintolassa vietetään jatkoja.

– Hyvinä aikoina ihmiset juovat ja syövät hyvin ravintolassa. Huonoinakin aikoina kaivataan seuraa ja ihmiset juovat baarissa, vaikka söisivät lenkkimakkaraa kotona. Karaokebaariin halutaan lisäksi tulla suhteellisen skarppina ja se mitä juodaan, juodaan siellä. Siksi karaokepaikat ovat selvinneet Viron viinaakin vastaan paremmin kuin keskivertopubit.

Samaa mieltä on Niina Vepsäläinen.

– Hyvin monet tulevat karaokebaariin ihan vain laulamaan. He haluavat oman esityksen menevän hyvin eikä humalan piikkiin örinäksi.