Vapaa-ajallaan liikuntaa harrastavat sairastuvat muita harvemmin eteisvärinä-rytmihäiriöön, mutta tämä koskee vain kohtuullisesti liikkuvia. Kovempi ja rankempi harrastaminen vie hyödyt ja saattaa jopa altistaa eteisvärinälle, norjalaistutkimus osoittaa.
Norjalaistutkijoiden mukaan raja kulkee kävelyssä ja pyöräilyssä. Neljä tuntia viikoittain niitä tai vastaavia liikuntamuotoja harrastavat sairastuvat eteisvärinään noin viidenneksen harvemmin kuin henkilöt, jotka liikkuvat vain vähän.
Liikuntaan liitettyä suojavaikutusta ei enää näkynyt osallistujilla, jotka harrastivat fyysisesti rankempia liikuntamuotoja ja urheilulajeja. Kovaa ja kilpailumaisesti liikuntaa harrastavat saattoivat olla jopa suurentuneessa sairastumisvaarassa, mutta tältä osin tulokset olivat epävarmoja.
Tutkijat selvittivät, myös liittyykö alhaiseen sydämen leposykkeeseen eteisvärinän vaaraa, kuten joissain tutkimuksissa on havaittu. Tulosten perusteella näin on, ja vaara suurenee tasaisesti, mitä alhaisempi syke on. Hyväkuntoisten ja kovaa harjoittelevien leposyke on yleensä alhainen.
Tutkimukseen osallistui yli 20 000 keskimäärin 38-vuotiasta miestä ja naista, joita seurattiin 20 vuoden ajan. Tuona aikana 750 osallistujalla diagnosoitiin eteisvärinä.
Eteisvärinä on rytmihäiriöistä yleisin. Se aiheuttaa muun muassa sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä sekä altistaa aivohalvauksille.
Tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä.
Copyright Duodecim 2016. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.
