Ranska äänestää sunnuntaina parlamenttivaalien ensimmäisellä kierroksella Käynnissä on monimutkainen valtataistelu.
Kahden kierroksen vaaleissa poliittinen peli on suuremmassa roolissa kuin Suomessa, kertoo Ranskaan perehtynyt FiDIPro-professori Niilo Kauppi Jyväskylän ja Strasbourgin yliopistoista.
Vaaleissa jännitetään erityisesti sitä, saako presidentti Emmanuel Macron Tasavalta liikkeellä -ryhmälleen enemmistön parlamentissa vai joutuuko hän tukeutumaan koalitiojärjestelyihin.
Äärioikeisto nousu yritetään estää
Ranskassa on 577 vaalipiiriä, joista kustakin valitaan parlamenttiin yksi edustaja. Jos kukaan vaalipiirin ehdokkaista ei saa enemmistöä äänistä ensimmäisellä kierroksella, toiselle kierrokselle menevät kaikki ne, jotka ovat saaneet yli 12,5 prosenttia äänistä. Toisella kierroksella on vastakkain aina vähintään kaksi ehdokasta jokaisessa piirissä.
Kiivain taistelu käydään ensimmäisen ja toisen kierroksen välissä.
– Siinä on mukana hyvin paljon taktikointia ja laskemista. Lisäksi puolueet tekevät diilejä keskenään, Kauppi sanoo.
Kauppi selittää, että yleensä toisella kierroksella on syntynyt niin sanottu tasavaltalainen rintama, joka pyrkii estämään äärioikeistolaisen Kansallisen rintaman ehdokkaan mahdollisuudet tulla valituksi. Kauppi uskoo, että Macronin liike ja keskustaoikeistolainen tasavaltalaispuolue muodostavat jälleen tällaisen rintaman.
– Tuntuu siltä, että tasavaltalaiset ja Macronin liike ovat sitoutuneet siihen, että Kansallisen rintaman nousu estetään silloin, kun se on mahdollista.
Tietyissä vaalipiireissä Kansallisella rintamalla on niin vahva kannatus, että puolueen ehdokas voi nousta parlamenttiin jo suoraan ensimmäiseltä kierrokselta.
Presidentinvaalien jälkeen sisäiset kiistat ovat kuitenkin horjuttaneet puoluetta. Kaupin mukaan osa Kansallisen rintaman jäsenistä on pitänyt puheenjohtaja Marine Le Penin linjaa jopa liian pehmeänä.