Suomeen tarvitaan lisää naispoliiseja ja poliiseille lisää koulutusta naisiin kohdistuvasta väkivallasta, Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmä sanoo. Ryhmän mukaan myös seksuaalirikoksista langetettavissa rangaistuksissa olisi Suomessa nykyisellään kiristämisen varaa.
Suositukset sisältyvät raporttiin, jonka neuvosto on julkistanut siitä, miten Suomi on toimeenpannut naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyä koskevan Istanbulin sopimuksen. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 2015, ja Suomen tilannetta arvioitiin sen valossa nyt ensi kertaa.
Suomi saa neuvostolta kiitosta muun muassa siitä, että väkivallan uhreille tarjottavia palveluja on lisätty ja esimerkiksi turvakotien rahoitusta on kasvatettu. Raportti listaa kuitenkin myös paljon parannusehdotuksia.
Lähisuhdeväkivalta alhaalla tärkeysjärjestyksessä
Neuvosto kiinnittää huomiota poliisien määrän laskuun Suomessa sekä eritoten naispoliisien vähäiseen määrään. Suomen poliiseista vain 15 prosenttia on naisia, mikä neuvoston vaarantaa naisten oikeuden tulla naispoliisin kuulemaksi esimerkiksi seksuaalirikostapauksissa.
Neuvosto suosittaa, että muun muassa poliisien ja syyttäjien pitäisi saada systemaattista ja pakollista koulutusta naisiin kohdistuvasta väkivallasta sekä väkivallan uhrien kohtaamisesta. Koulutuksessa pitäisi huomioida lähisuhdeväkivallan ja seksuaalirikosten lisäksi myös muut väkivallan muodot, kuten vainoaminen, pakkoavioliitot, sukupuolielinten silpominen ja niin kutsuttu kunniaväkivalta.
– Vain muutamat poliisiyksiköt ovat erikoistuneet lähisuhdeväkivaltaan, mikä selittää sitä, miksi tapaukset eivät nouse korkealle tärkeysjärjestyksessä. Se, että poliisi usein tarjoaa lähisuhdeväkivallan uhreille sovittelua keinona hoitaa tapaukset kustannustehokkaasti saattaa myös kertoa siitä, miten tärkeinä tapauksia pidetään tutkinnan ja syytteeseen saamisen kannalta, neuvosto sanoo.
Vainoajille halutaan kovempia tuomioita
Neuvoston mukaan Suomessa seksuaalirikoksista langetettavat rangaistukset ovat hyvin lieviä. Erityisen huolissaan neuvosto on lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä langetettavista rangaistuksista.
Neuvosto suosittaa myös, että Suomen rikoslaissa raiskausnimike pitäisi muuttaa suostumusperustaiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että raiskaus ei enää edellyttäisi väkivaltaa tai sen uhkaa, vaan rikokseksi voitaisiin katsoa sukupuoliyhteys, joka tapahtuu ilman suostumusta.
Neuvosto kiittää Suomea siitä, että asia on jo työn alla: suostumusperusteista lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan osana seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistusta.
Neuvosto kehottaa Suomea myös tehostamaan lähestymiskieltojen toimeenpanoa ja korostaa, että kieltoihin ei pitäisi myöntää poikkeuksia lasten tapaamisen nojalla.
– Tuomarit eivät aina pidä vanhemman väkivaltaa toista vanhempaa kohtaan syynä rajoittaa tekijän oikeutta tavata lapsiaan -- se, että lapsi näkee vanhempiensa välistä väkivaltaa, voi vaikuttaa lapseen yhtä voimakkaasti kuin jos lapsi olisi itse joutunut kokemaan väkivallan, raportissa sanotaan.
Samaten esimerkiksi vainoamisesta pitäisi neuvoston mukaan saada Suomessa raskaampia rangaistuksia. Raportti viittaa tutkimukseen, jonka mukaan tapaukset etenevät harvoin oikeuteen asti. Silloinkin oikeuden langettamat rangaistukset jäävät yleensä rangaistusasteikon alapäähän eli päiväsakkoihin.
– Tämä herättää huolen, että pienten sakkojen määrääminen vainoamissyytteistä ei kuvasta rikoksen vakavuutta ja antaa käsityksen, että vainoajan tekemisiä ei tarvitse ottaa vakavasti, raportissa sanotaan.