Raiskattu Jenni järkyttyi läheisten kommenteista: "Sanottiin, että itse annoit ymmärtää"

Jenni(*) raiskattiin treffeillä. Hän oli nukkumassa tilanteen alkaessa ja tuli tajuihinsa kesken raiskauksen. Hän ei kuitenkaan kertonut asiasta viranomaisille ja tutuillekin hän pystyi puhumaan vasta yli vuoden päästä tapahtuneesta.

Reaktiot raiskauskertomukseen vaihtelivat Jennin mukaan laidasta toiseen. Osa oli hyvin järkyttyneitä, toiset suhtautuivat asiaan eri tavalla.

– Sain läheisiltä kommentteja, jotka järkyttivät ehkä enemmän kuin itse raiskaus. Sanottiin, että ”itse annoit ymmärtää” ja ”ei hän ole sinulle mitään pahaa tarkoittanut”, ”mistä hän olisi voinut tietää, että et halua”. Minä nukuin! Siitähän olisi voinut päätellä, että en halua seksiä, kun en ole hereilläkään, Jenni puuskahtaa.

Jotkut epäilivät, että Jenni olisi käsittänyt tilanteen väärin. He suosittelivat, että Jenni puhuisi raiskaajan kanssa, jotta tämä voisi oikaista hänen käsitystään tapahtuneesta. Epäilijöiden kommentit herättivät Jennissä kahdenlaisia tunteita.

– Suututtikin, mutta enemmän hämmästytti. Olisin halunnut ajatella, että koskemattomuus on itsestään selvää. Minulle sanottiin myös, että mehän emme voi tietää, mitä on tapahtunut, tässähän on sana sanaa vasten. Sanoin, että kyllä me paikalla olleet tiedämme, mitä tapahtui, ja toisella meistä on motiivi valehdella siitä.

Ikävät kommentit raiskatulle yleisiä

Jonkin aikaa hän yritti keskustella kertomusta epäilleiden kanssa, mutta tulokset olivat laihoja.

– Olen joutunut katkomaan välit kokonaan ihmisiin, jotka eivät suostuneet ymmärtämään asiaa. Se oli minulle liian raskasta, että mitään minun sanomaani ei lähtökohtaisesti uskottu.

Jenni kertoo puhuneensa myös muiden raiskauksen uhreiksi joutuneiden henkilöiden kanssa ja kuulleensa, että muidenkin raiskattujen kertomuksiin on suhtauduttu samalla tavalla kuin hänen kertomaansa.

– Erityisen järkyttävää on se, että repliikit tuntuvat olevan melkein aina samat: ”mistä hän olisi voinut tietää, että sinä et halua” ja ”jos lähtee jonkun mukaan, pitää tietää miten siinä käy”.

Ikävien kommenttien lisäksi Jenni on saanut osakseen omien sanojensa mukaan myös asiallista myötätuntoa. Silti häntä suututtaa raiskauskeskusteluissa käytetty väittämä, jossa uhrin sanotaan olevan pilalla loppuelämänsä ajan tapahtuneen takia.

– Enhän minä ihmisenä ole pilalla! Henkilöhistoriaani kuuluu tällainen tapaus ja se on osa elämääni siitä eteenpäin. Ei se jokapäiväiseen elämääni mitenkään vaikuta, enkä minä ihmisenä ole muuttunut yhtään mihinkään. Ei minun raiskaajallani ole sellaista valtaa minuun, että hän saisi minut ihmisenä toisenlaiseksi.

– Ymmärrän, että se, joka sanoo uhrin loppuelämän olevan pilalla, haluaa viestiä, että nämä ovat vakavia rikoksia ja että hän suhtautuu niihin vakavasti, mutta se on ulkoapäin määrittelyä. Joku ulkopuolinen kertoo minun kokemuksestani ja elämästäni, ja se on aika loukkaavaa. On ihan yhtä loukkaavaa sanoa, että raiskauksesta toipuu eikä se pilaa loppuelämää, koska sekään ei välttämättä ole totta. Raiskaus voi pilata loppuelämän, mutta raiskauksen uhri ei ole pilalla.

Miksi raiskaajia ei kuulla keskustelussa?

Keskustelussa häntä ärsyttää myös se, kuinka toisen ihmisen koskemattomuuden sanotaan olevan jokaiselle suomalaiselle päivänselvä asia.

– Minusta on valehtelua sanoa niin. Mene mihin tahansa yökerhoon pilkun aikaan ja näet, että tämä ei ole totta.

Keskustelussa on Jennistä vielä yksi epäkohta. Sekä raiskauksen uhreja, seksuaalirikoksia tutkineita että viranomaisia kuullaan usein mediassa, mutta kukaan ei ole kysynyt toisen ihmisen raiskanneelta, miksi hän teki niin. Suomessa tehdään hänen mukaansa uhritutkimusta, mutta kukaan ei tutki, kuinka moni on tehnyt raiskauksen.

– Tuntuu, että ei kiinnosta, millainen ajattelumalli vaaditaan, että tällaisen teon pystyy tekemään. Minusta se on kummallista, että asiaa ei tutkita. Se, että meillä raiskataan ihmisiä, johtuu siitä, että meillä on ihmisiä, jotka raiskaavat toisia.

Aiheesta keskusteleminen itsessään on hänestä kuitenkin hyvä asia. Jenni kertoo ilahtuneensa erityisestä nähtyään Maahanmuuttoviraston opetusvideon, jossa kerrottiin seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta ja aktiivisesta suostumuksesta.

– Ajattelin, että tämähän on aika siistiä, tämä pitäisi näyttää peruskouluissa ja kaikkialla, jotta asia ei jää epäselväksi.

Sen sijaan hän pitää loukkaavana sitä, että videon viesti on suunnattu Suomeen muualta tulleille, tässä tapauksessa turvapaikanhakijoille.

– Aivan kuin nämä kaikki olisivat ihan pihalla tästä asiasta ja aivan kuin meille kantasuomalaisille tämä olisi itsestään selvää. Se ei ole totta.

"Toivottavasti sut suvakki raiskataan"

Jennistä tuntuu, että raiskauksen uhrit on otettu viime aikaisessa keskustelussa jopa lyömäaseeksi maahanmuutto- ja pakolaiskeskusteluun. Nettikirjoittelu on hänestä otettava nettikirjoitteluna, mutta eräs asia häntä on jäänyt ihmetyttämään.

– Kirjoitetaan, että ”toivottavasti sut suvakkihuora raiskataan, niin ehkä sitten ymmärrät”. Menen hämilleni siitä, sillä olen perussuvakki, minut on jo raiskattu, enkä minä siitä mitään oppinut. En pelkää valkoisia insinöörejä yhtään sen enempää kuin ennen raiskaustakaan.

Raiskauskeskustelu nousi tapetille viimeistään syksyllä uutisoitujen alaikäisiin tyttöihin kohdistuneiden raiskaustapausten myötä. Jenni sanoo, että uutiset tekevät hänet surulliseksi.

– Minulla on kaksi tytärtä ja mietin, että tämä on se heidän maailmansa, jossa naisiin ja tyttöihin kohdistuu tällaista väkivaltaa. Se on todella surullista.

*Jennin nimi on muutettu

Kommentointi suljettu asiattomien viestin vuoksi. Klo 10:06

Lue myös:

    Uusimmat