Raaka tilasto kertoo: Nuorten yleisin tapa reagoida kiusaamiseen on olla tekemättä mitään 

Kiusaaminen vaikuttaa oppimiseen ryhmässä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) tekemässä kyselyssä selvitettiin yläkoululaisten toimintaa kiusaamistilanteissa, kiusattujen oppilaiden kokemaa tukea muilta oppilailta ja koulun aikuisilta sekä oppilaiden ja opettajien välisiä suhteita.

Kyselyn mukaan kiusatuista oppilaista vain reilu kolmannes uskaltaa luokassa yrittää ja epäonnistua pelkäämättä tulevansa nolatuksi. He myös kokevat saavansa muilta oppilailta ja opettajilta selvästi harvemmin tukea kuin muut.

Nuorisotyön päällikkö Juuso Repo korostaa, että oppilaan hyvinvointi koulussa on suoraan yhteydessä oppimistuloksiin.

– Kiusattujen lasten usko omiin kykyihinsä vähenee, mikä vaikuttaa arvosanoihin. Kiusaaminen on ahdistavaa ja heikentää oppilaan kykyä keskittyä koulutyöhön. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kouluympäristöön ja oppimiseen, painottaa Repo.

Vanhempana...

• Osoita kiinnostusta lapsen kaverisuhteita kohtaan, kysy ja kuuntele.
• Pohdi lapsen kanssa, miltä tuntuu oppilaasta, joka jää ryhmän ulkopuolelle. Miettikää miten voi toimia, jos näkee jotain kohdeltavan huonosti.
• Anna positiivista palautetta toisten huomioinnista.
• Mieti, millaista esimerkkiä annat lapselle siitä, miten muita kohdellaan. Puututko itse, jos näet epäoikeudenmukaista kohtelua? Miten puhut muista ihmisistä? Miten viestit esimerkiksi sosiaalisessa mediassa?
• Tee yhteistyötä luokan muiden vanhempien kesken.
  

  Str / Lehtikuva

Opettajana...

• Kannusta oppilaita tukemaan toisiaan antamalla positiivista palautetta toiset huomioivasta käyttäytymisestä. Positiivista palautetta on hyvä välittää myös vanhempien nähtäväksi esimerkiksi Wilman kautta. 
• Osoita selvästi, että kiusaaminen ja huono kohtelu ei ole koulussa sallittua puuttumalla johdonmukaisesti kaikkeen epäasialliseen käytökseen ja puheeseen.   
• Tee oppilaiden kanssa yhdessä luokan pelisäännöt. Kerro miten kiusaamistilanteet selvitetään. 

Vertaistuki tehokas lääke kiusaamiseen

Kiusaaminen voi olla myös vaikeasti havaittavaa, kuten ryhmästä poissulkemista. Muut voivat esimerkiksi vältellä oppilasta tai olla vastaamatta hänelle ja siten osoittaa, ettei hän ole toivottua seuraa. Ikätoverien hyljeksintä haavoittaa ja heikentää lapsen itsetuntoa.

Kyselyn mukaan nuorten yleisin tapa reagoida kiusaamiseen on olla tekemättä mitään. Näin teki puolet oppilaista. Herkimmin kiusaamiseen puuttuivat tukioppilaat, jopa kaksi kertaa useammin kuin muut.

Yleisimpiä tapoja puuttua kiusaamiseen oli puolustaa tai pyytää kiusaajia lopettamaan, mennä juttelemaan kiusatulle, tai antaa kiusatulle neuvoja miten tilanteessa voisi toimia. Kyselyssä tuli ilmi, että muiden oppilaiden puuttuminen kiusaamiseen auttoi kiusattua lähes aina. Vaikka oppilaat eivät saisi kiusaamista loppumaan, vertaisten tuki vähentää sen kielteisiä vaikutuksia.

Repo muistuttaa, että tukioppilaiden ohella muidenkin tulisi puuttua kiusaamiseen.

– Mikä tahansa teko kiusaamista vastaan auttaa, oli se vaikka jälkeenpäin lähetetty kannustava viesti. Se ettei jää yksin rohkaisee ja tsemppaa kiusattua, vaikkei itse tilanteessa olisi uskaltanutkaan mennä väliin. Rohkaisevat viestit olivat auttaneet kolmea neljästä kiusatusta oppilaasta.

"Opettajilla on aika kiire"

Yhdeksännen luokan aloittava tukioppilas Oona Nieminen Sydän-Laukaan koulusta sanoo, että parhaiten kiusaamista ehkäistäisiin koulussa antamalla enemmän aikaa oppilaiden keskinäiselle tutustumiselle ja ryhmähengen ylläpidolle.

– Seiskaluokalla oli ryhmäyttämistä, mutta sen jälkeen ei. Opettajilla on aika kiire opettaa omaa ainettaan, vaikka oppiminenkin olisi tehokkaampaa silloin kun luokassa on hyvä ilmapiiri. Myös vanhempien pitäisi osoittaa, että ovat kiinnostuneita lasten kaverisuhteista vielä yläkoulussakin.

Noin puolet kiusaamistapauksista jää piiloon aikuisilta.

Suurin osa kiusaamista tai muuta loukkaavaa kohtelua kokeneista ei näe aikuisen puuttumiselle tarvetta tai ei usko että se voisi auttaa. Kuitenkin 87 prosenttia kyselyyn vastanneista koki saaneensa apua siitä, että aikuinen puuttui kiusaamiseen.

– Aikuisilla on vastuu puuttua ja saada kiusaaminen myös loppumaan. Yläkouluissa kiusaaminen ja loukkaava kohtelu ei kuitenkaan lopu, jos nuorille ei anneta keinoja tukea toisiaan ja vaikuttaa omaan ryhmäänsä, tiivistää Repo.

Kyselyyn vastasi lähes 700 yläkouluikäistä nuorta neljästä koulusta Helsingistä, Espoosta, Kouvolasta ja Laukaasta. Kysely on osa MLL:n koordinoimaa Youth Participation in Bullying Prevention -EU-hanketta. Tuloksia käytetään kiusaamisen ehkäisyn ja tukioppilastoiminnan kehittämisessä. Kysely on toteutettu myös Unkarissa, Ruotsissa ja Virossa.

Lähde: MLL