Kiusaamisen syytä ei saa etsiä uhrista – nämä merkit kertovat, että lasta kiusataan

”Minua kiusattiin koko peruskoulun ajan, pahimmin 3-9 luokalla. Opettajat eivät puuttuneet ja väittivät, että olen liian herkkä.”

Kiusaamiseksi tulemiseen liittyy usein häpeää. Miksi minä? Nuo ovat oikeassa, olen varmasti huono.

– Lapsi ei välttämättä silmät kirkkaina heti halua kertoa ikävistä kokemuksistaan. Kiusaamista kokenut lapsi voi olla vetäytyvä, itkuinen tai turvautua tavallista enemmän vanhempaansa. Muutokset kaverien kanssa olemisessa koulun jälkeen voivat myös olla merkkejä ongelmista, kertoo Repo.

– Monet ekaluokkalaiset kertovat vielä herkästi kaikesta vanhemmilleen, ja kiusaamisesta kannattaakin jutella niin, ettei siihen liitetä turhan suuria pelkoja tai häpeää.

Kiusaaminen voi olla…

• Tönimistä, lyömistä
• Haukkumista, pilkkaamista
• Yksin jättämistä
• Ilkeitä puheita takanapäin
• Uhrin eristämistä luokan, ryhmän tai nettiryhmän sosiaalisesta kanssakäymisestä
• Mitä tahansa sellaista toimintaa, jolla pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan
• Kiusaamistilanne ei ole koskaan tasa-arvoisten ja yhtä voimakkaiden nahistelua. Kiusattu on alakynnessä ja puolustuskyvytön.

Lähde: MLL.fi

Repo muistuttaa, ettei kiusaamisen syytä pitäisi etsiä kiusaamista kokeneesta lapsesta.

– Kiusaamisen aihe tai syy tyypillisesti tavallaan keksitään tyhjästä. Pienten lasten kohdalla kiusaaminen on usein sosiaalisten taitojen puutetta ja epävarmuutta omasta paikasta ryhmässä. Kiusaamisen tavoitteena pidetään usein oman aseman vahvistamista ryhmässä. 

”Päivittäin sai todistaa tiettyjen oppilaiden kiusaamista. Asioiden annetaan mennä liian pitkälle, ennen kuin puututaan.”

Jos kiusaaminen on tapahtunut koulussa tai koulukavereiden kesken, asiaa kannattaa selvittää opettajan ja tarvittaessa koulun muun henkilökunnan kanssa.

– Vanhempi voi huolenpidollaan, tuellaan ja hyväksynnällään vaikuttaa paljon siihen, miten paljon kiusaaminen lasta vahingoittaa. Vanhempi voi myös helpottaa lapsen kokemaa häpeää asiasta. Lapselle voi myös kertoa, että vanhempi pitää huolen että kiusaamiseen puututaan kunnes se loppuu, eikä lasta jätetä yksin, Repo sanoo.

–  Koulun kanssa on syytä sopia toimenpiteistä yhdessä sekä myös siitä, miten tilannetta seurataan. Vanhempi voi myös olla yhteydessä kiusaamiseen osallistuneiden lasten vanhempiin.

Mistä apua?

Lasten ja nuorten puhelin

• Maksuton, koko maassa, joka päivä.
• Puhelimessa voi kysyä tai keskustella luottamuksellisesti mistä tahansa.
• Päivystäjät ovat koulutettuja ja vaitiolovelvollisia aikuisia.
• Soita 116 111 ma-pe klo 14–20 ja la-su klo 17–20!

MLL:n chat

• Ota yhteys aikuiseen päivystäjään netin kautta.
• Ma klo 17-20, ti klo 17-20 ja ke klo 17-20. 

Huoli puheeksi

• Jos tuntuu vaikealta puhua omista huolista aikuiselle, voit käyttää Huoli puheeksi -lomaketta.

Lähde: MLL.fi

”Ala-asteen 4. luokalla minua kiusattiin. Heiteltiin kivillä ja lumipalloilla.”

Kiusaamisen lopettaminen on aikuisten tehtävä. Revon mukaan kouluissa usein on sovitut menettelytavat.

– Eniten tekemistä on ennaltaehkäisyn puolella. Kiusaaminen vähenee, kun oppilaat tuntevat toisensa, saavat tilaisuuksia opetella sosiaalisia taitoja ja empatiataitoja, toiset huomioiva käyttäytyminen noteerataan myönteisesti ja loukkaavaan kohteluun puututaan eli vahvistetaan kiusaamisen vastaisia normeja, Repo sanoo.

– Lasten kanssa voi myös käydä läpi ja harjoitella kiusaamistilanteita varten, miten voi toimia. Kiusatun avoimen puolustamisen lisäksi voi vaikka laittaa kannustavan viestin jälkikäteen kiusatulle kaverille. Lasten on myös tärkeä tietää, miten aikuiset suhtautuvat kiusaamiseen ja miten he voivat ja osaavat selvittää asiat ja auttaa asioissa.

Kursivoidut kohdat ovat lukijoidemme kertomuksia.