Auto ajaa 120 kilometrin tuntivauhtia pilkkopimeällä moottoritiellä. Ei muita näkyvissä. Ainoastaan tunnin ajomatka kotiin. Sekunnin murto-osassa ajovalot täyttää iso ruskea olento vain muutaman kymmenen metrin päässä. Jarrua, pää alas ja silmät kiinni.
– Yhtäkkiä on pimeää, olen tajuissani, mutta jotain lämmintä ja märkää virtaa päästäni, verta, kirjoittaa Riikka Kivioja Facebook-päivityksessään, jossa hän kuvailee onnettomuutta.
Kun katsoo kuvia Kiviojan autosta kolarin jälkeen, voi vain ihmetellä, miten nainen on vielä hengissä. Kuvista näkyy, kuinka auton tuulilasi on aivan sirpaleina ja katto on rullautunut taakse.
– Ihmeen kaupalla selvisin hengissä, vaikka hirvi paiskautui suoraan syliin ja kasvoihin. Päähän kohdistui suurin osuma, mutta ilmeisesti sen verran ratti oli tiellä, että hirvi muutti vähän suuntaa, ja jäin henkiin, Kivioja kertoo.
Kiviojalla kävi onni onnettomuudessa, kirjaimellisesti.
Hän selvisi hirvikolarista melko vähäisillä vammoilla: lievä vamma aivoissa ja solisluu irtosi paikaltaan. Rattikäsi on edelleen kovin kipeä.
Takakontissa matkustanut koirakin selvisi kuin ihmeen kaupalla vammoitta ja on matkustanut autossa kolarin jälkeen kuten ennenkin.
Kotimatka Liettuasta päättyi Riihimäelle
Kivioja oli ajamassa kotiin Liettuasta, jossa hän oli ollut koiran kanssa näyttelyssä. Ajomatka oli sujunut hyvin, kunnes Riihimäen kohdalla matka loppui ennen aikojaan.
– Hirvi oli suoraan edessäni, enkä siinä ehtinyt kuin vähän jarrua painaa ja kääntää rattia, Kivioja kertaa kauhun hetkiä.
Lue myös: Nyt alkaa pahin hirvikolariaika – yllättävän moni onnettomuus tapahtuu samoilla paikoilla hämärässä: "Vaaramerkki kannattaa ottaa todesta"
Kivioja muistaa, että sen jälkeen kun hän oli päässyt romuttuneesta autosta omin voimin ulos, oli ajatuksissa pyörinyt epäolennaisia asioita.
– Muistan, että mietin, miten saan koiran ja tavarat nyt kotiin, sillä eihän autolla, jossa ei ole tuulilasia ja kattoa, voi ajaa, Kivioja muistelee.