Putous-tähti Inkeri Hyvönen päätyi teatteriharrastuksen pariin vanhan koulukaverin somepostauksen innoittamana. Hän yritti vuosien ajan sisään Teatterikorkeakouluun ja oli jo lyödä hanskat tiskiin, kunnes päätti yrittää vielä kerran.
Näyttelijä Inkeri Hyvönen oli vielä ennen tätä kevättä suurelle yleisölle melko tuntematon nimi. Hänet oli jo aiemmin voinut nähdä esimerkiksi Munkkivuori- ja Aikuiset-sarjoissa sekä teatterilavoilla useissa eri esityksissä, mutta Putouksen seitsemästoista, keväällä 2025 esitetty kausi nosti hänen tunnettuutensa uudelle tasolle.
Helsingistä kotoisin oleva Hyvönen kiinnostui esiintymisestä ja näyttelemisestä jo nuorena. Hän harrasti joukkuevoimistelua, ja lajissa häntä kiehtoi kaikkein eniten juuri esiintyminen.
Vaikka näytteleminen kiinnosti Hyvöstä jo nuoresta pitäen, ei hänellä ollut lapsuudessaan aikaa teatteriharrastukselle, sillä hän vietti pitkälti kaiken vapaa-aikansa joukkuevoimistelun parissa.
Lue myös: Näyttelijä Inkeri Hyvönen hehkuttaa Putouksen uuden kauden porukkaa: "Putoukseen on astunut uusi sukupolvi"
Vuonna 2011, Hyvösen käydessä lukion abivuotta, osui hänen silmiinsä entisen yläastekaverin Facebook-päivitys. Päivityksen kuvassa entinen koulukaveri seisoi lavalla ja lauloi. Hyvönen päätti laittaa tälle viestiä.
– Kysyin, että "Mikä juttu tämä on, teetkö teatteria?". Kävi ilmi, että hän harrasti musiikkiteatteria, ja haku harrastusryhmään oli auki. Minä hain, pääsin ryhmään ja aloin tehdä teatteria, eikä loppua ole sen jälkeen näkynyt, Hyvönen kertoo MTV Uutisille.
Musiikkiteatteri oli Hyvöselle rakkautta ensisilmäyksellä. Siinä maailmassa sai paitsi tanssia, myös laulaa ja näytellä.
– Olin siellä pari vuotta, ja ryhmämme olivat tosi kivoja. Tuolloin ymmärsin, millaista on tehdä töitä ryhmässä, hän muistelee.
Musiikkiteatterissa viettämiensä parin vuoden jälkeen Hyvönen suuntasi opiskelemaan näyttelemistä ensin Laajasalon opistoon ja sen jälkeen Lahden kansanopistoon, josta hänen tiensä jatkui Ylioppilasteatteriin. Läpi noiden vuosien hänen mielessään kolkutteli yksi suuri haave: Teatterikorkeakoulu.
Tähdet osuivat kohdilleen
Useista yrityksistä huolimatta Teatterikorkeakoulun ovet pysyivät Hyvösen osalta monta vuotta säpissä. Tuolloin Hyvönen piti näyttelemisestä muutaman vuoden mittaisen tauon. Hänen piti pohtia, mitä tekisi, jos unelmien opinajon ovet eivät yrityksistä huolimatta aukeaisi hänelle lainkaan.
– Minulla ei ollut mitään hajua, tulenko koskaan pääsemään sinne. Tuntui tosi etäiseltä ja vaikealta päästä sisään. Ajattelin, ettei tämä tule olemaan minulle mahdollista, koska sinne valitaan niin vähän ihmisiä.
– Olin ikään kuin tehnyt teatterin osalta jo kaiken harrastusmielessä ja opistojen tasolla. Tähtäimessäni ei ollut enää muuta kuin Teatterikorkeakoulu.
Lue myös: Antti Tuomas Heikkinen aloitti Putous-ohjaajana ilman aiempaa kokemusta – näin Keski-Suomen kasvatti raivasi tiensä suomalaisen tv-viihteen aitiopaikalle
Teatterista ja näyttelemisestä pitämiensä välivuosien aikana Hyvönen suoritti kahden vuoden mittaisen tekstiili- ja muotialan perustutkinnon ja valmistui modistiksi. Oppilaitos, niin ironista kuin se onkin, sijaitsi Teatterikorkeakoulun vieressä.
– Katsoin isoista ikkunoista Teatterikorkeakoulun porteille ja näin sen vuoden valitut opiskelijat seisoskelemassa auringossa. Mietin, että tuolla on unelmieni koulu, haluan tuonne siltikin, hän muistelee.
Niinpä Hyvönen päätti hakea Teatterikorkeakouluun vielä kerran. Sillä kertaa kova työ palkittiin ja hän pääsi kuin pääsikin sisään unelmiensa opinahjoon kuudennella yrittämällä vuonna 2017.
– Aloin jo vähän päästämään irti ja ajattelin, että tämä on viimeinen hakukertani. Ehkä jotain tapahtui, ehkä olin kasvanut. Tuntui, että kokeet olivat vähän helpommat kuin aiemmin. Minulla oli itsevarmempi olo. Ja ajattelen, että minulla oli myös onnea matkassani. Uskon, että tähdet osuivat kohdilleen. Se oli monen asian summa, että pääsin viimeisellä hakukerralla sisään, hän sanoo.
Teatterikorkeakoulu – aika Me toon jälkeen
Teatterikorkeakoulussa vietetyt vuodet ovat piirtyneet Hyvösen mieleen lämpiminä muistoina. Hänen vuosikurssillaan oli 14 opiskelijaa, mikä on muutama enemmän kuin useimmilla Teatterikorkeakoulun vuosikursseilla.
– Ryhmän suuruus opetti, että kaikille on tilaa ja jokainen voi löytää ryhmästä oman paikkansa. Meillä oli tosi hyvää opetusta, Hyvönen muistelee.
Hyvönen aloitti opintonsa samaan aikaan, kun Me too -liike ravisteli koko alan uuteen uskoon.
– Muistan sen päivän, kun professori käveli aulassa puhelin kädessään ja sanoi, että nyt tapahtuu jotain isoa. Silloin tiesi, että nyt alkaa muutos, Hyvönen sanoo.
Me too on seksuaalista ahdistelua vastustava kampanja, joka sai vuonna 2017 maailmanlaajuiset mittasuhteet, kun yhdysvaltalaisnäyttelijä Alyssa Milano kehotti twiitissään ihmisiä jakamaan kokemuksiaan seksuaalisesta häirinnästä. Ennen vuotta 2017 Me too -termiä oli käyttänyt afroamerikkalainen Tarana Burke.
– Se muutti kaiken. Siitä eteenpäin on tehty valtavasti työtä sen eteen, että ala olisi turvallisempi ja kaikkien olisi hyvä olla siellä, Hyvönen sanoo.
– Sain varmasti myös jotain vanhaa, mutta paljon tuli myös uutta. Meitä rohkaistiin Teatterikorkeakoulussa paljon. Siellä oli huippuopettajat, hän jatkaa.
Uusia ystäviä ja huikea kokemus
Tänä keväänä Hyvönen on tullut tutuksi laajemmalle yleisölle, kun hän vieraili lauantai-iltaisin suomalaisten olohuoneissa Putouksen sinipaita yllään.
Vastikään Putous-ohjaajan viitan naulaan ripustanut Antti Tuomas Heikkinen kysyi Hyvöstä Putouksen koekuvauksiin jo vuotta aiemmin. Tuolloin Hyvönen joutui kuitenkin kieltäytymään, sillä hänen oma teatteriesityksensä Jumppatytöt pukkasi päälle.
Vuotta myöhemmin Heikkinen lähestyi Hyvöstä uudelleen samalla kysymyksellä.
– Minulla oli sopivasti kalenterissa tyhjää ja ajattelin, että miksipäs ei. Kävin koekuvissa ja meillä oli tosi hauskaa. Tuntui rennolta ja luontevalta, hän kertaa.
– En tosin osannut odottaa, miten siinä käy. Olin tosi yllättynyt, kun puhelin soi ja Antti kertoi, että hänellä on hyviä uutisia. Samassa puhelussa sain kuulla, ketkä ovat mukana. Ei ollut epäilystäkään, ettenkö lähtisi mukaan. Minulla oli olo, että tässä porukassa haluan olla mukana, hän jatkaa.
Lue myös: "Juuri näin sen kuului mennä" – Inkeri Hyvönen kommentoi sketsihahmokilpailun hopeasijaa
Suurta suosiota nauttiva Putous toi Hyvöselle eittämättä paljon näkyvyyttä ja julkisuutta. Se on tuntunut hänestä paikoin oudolta.
– Katsojamääriä ei pysty sisäistämään. Meille on välillä kerrottu, että olemme tavoittaneet miljoona ihmistä, tai että meitä on katsonut puoli miljoonaa ihmistä. Tuntuu tosi oudolta, että show’mme menee isoille ihmismassoille nähtäväksi, hän sanoo.
Suuret katsojamäärät tuovat mukanaan myös erilaisia somekommentteja. Hyvönen arvelee, että on säästynyt pahimmalta ryöpytykseltä, sillä hän ei ole juurikaan lukenut, saati etsimällä etsinyt, mitä ihmiset ovat netin keskustelupalstoilla ja somen kommenttikentissä hänestä kirjoitelleet.
– Toki olen nähnyt Facebook-kommentteja. Olen iloinen siitä, että suurimmaksi osaksi on tullut hyvää palautetta. On ihanaa, jos ihmiset ovat tykänneet, koska minä en tähän lähtiessäni itse tiennyt, sopiiko näyttelijyyteni tähän. Olen saanut paljon palautetta siitä, että olen monipuolinen ja osaan paljon. Se on kauhean kiva kuulla.
Putous valoi Hyvöseen rohkeutta, jota kartuttivat muun muassa käsikirjoittaminen ja omien ideoiden ehdottaminen. Hän haluaa olla näyttelijänä aktiivinen tekijä, ei marionetti, vaikkakin hän huomauttaa, että täytyy myös osata antaa lupa olla ohjauksen alaisena.
Rohkeuden lisäksi Putous toi Hyvösen elämään uusia ystäviä ja huikean kokemuksen.
– Minä juuri eilen mietin viimeksi, että niin, olen tavannut Katri Helenan sen takia, että olen Putouksessa, hän nauraa.
– Paljon rakkaita muistoja ja tosi kivaa tekemistä, ne minä otan selkäreppuuni mukaan, hän toteaa.