Itä-Suomen poliisin tietoon tulee lähes päivittäin verkkopetoksia, joissa rikolliset tekeytyvät pankkien tai viranomaisten edustajiksi, kalastelevat arkaluonteisia tietoja tai houkuttelevat uhreja valheellisiin sijoituksiin.
Yksi räikeimmistä tapauksista koskee pohjoissavolaista naista, joka oli saanut jo vuonna 2021 Facebook-viestin, jonka mukaan hän oli voittanut arvonnassa 500 000 dollaria.
Viestien lähettäjä esiintyi Facebookin perustajana Mark Zuckerbergina, ja naiselle lähetettiin muun muassa muokattuja kuvia sekä väärennettyjä FBI:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston asiakirjoja voiton todistamiseksi.
Voittorahojen "lunastamiseksi" naista pyydettiin toistuvasti ostamaan ja lähettämään Apple- ja Steam-lahjakortteja usean vuoden ajan. Nainen tajusi huijauksen vasta maaliskuussa 2026. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena.
Huijari onnistui viemään naiselta kymmeniä tuhansia euroja.
"Turvatilille" siirretyt rahat katosivat yhdistyksen tililtä
Pohjoiskarjalaiselle naiselle soitettiin suomalaisesta numerosta pankin edustajaksi tekeytyneen henkilön toimesta, joka väitti hänen hallinnoimansa yhdistyksen tilillä olevan rahaa vaarassa.
Soittajan ohjeiden mukaan nainen siirsi ensin omalta tililtään noin 12 000 euroa yhdistyksen tilille ja sen jälkeen 27 500 euroa niin sanotulle turvatilille.
Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena.
Väärä pankkihenkilö sai pankkitunnukset – tililtä lähti lähes 30 000 euroa
Eteläsavolaiselle naiselle soitettiin väitetysti pankin nimissä ja kerrottiin hänen tilinsä olevan hakkeroitu. Nainen antoi puhelimessa tunnuslukujaan, minkä jälkeen hänen tililtään tehtiin luvattomia siirtoja lähes 30 000 euron edestä.
Koska nainen ilmoitti asiasta poliisille jo samana päivänä, viranomaiset onnistuivat jäljittämään ja takavarikoimaan rahat siirroista, joihin ne oli ohjattu.
Osuuspankin turvakonttoriksi tekeytynyt mies vei yli 50 000 euroa
Pohjoiskarjalalainen nainen sai puhelun, jossa soittaja esiintyi Osuuspankin turvakonttorin edustajana ja väitti tilillä olevan epäilyttävän siirron.
Naiselta pyydettiin ensin S-Pankin tunnuksia, minkä jälkeen soittaja onnistui houkuttelemaan hänet luovuttamaan myös kahden hallinnoimansa yhdistyksen tilien tunnukset "turvaamisen" varjolla.
Kun nainen alkoi epäillä puhelun pitkittyessä, häntä rauhoiteltiin vetoamalla siihen, ettei kaikki ollut vielä valmista. Lopulta naisen omalta tililtä sekä kahden yhdistyksen tileiltä katosi yhteensä yli 58 000 euroa.
Lainahuijaukset veivät kahdelta mieheltä yhteensä lähes 65 000 euroa
Pohjoiskarjalalaiselle miehelle soitettiin Osuuspankin nimissä ja väitettiin, että hänen nimissään oli haettu remonttilainaa. Puhelun aikana huijari sai häneltä tilitietoja kolmelta eri tililtä, ja miehen tililtä siirrettiin lopulta 25 000 euroa ulkomaille.
Vastaavalla tavalla pohjoissavolaiselle miehelle soitettiin ja kerrottiin hänen nimissään haetun lainoja noin 110 000 eurolla Norjasta ja Ruotsista. Mies sai puhelun aikana tekstiviestikoodeja, joiden hän luuli olevan lainojen peruutuskoodeja – todellisuudessa ne olivat maksujen vahvistuskoodeja.
Huijari onnistui niiden avulla nostamaan tilin päivittäisen siirtorajan 40 000 euroon ja siirtämään lähes koko summan omalle tililleen.
Robottiääni ja vahvistuspyynnöt tyhjensivät tililtä lähes 50 000 euroa
Pohjoissavolaiselle miehelle soitti ensin robottiääni, joka varoitti tilin murrosta, minkä jälkeen "pankin virkailijaksi" esittäytynyt henkilö pyysi häntä hyväksymään useita mobiilipankin vahvistuspyyntöjä väitetysti rahojen palauttamiseksi. Mies huomasi vasta jälkikäteen, että tililtä oli kadonnut lähes 50 000 euroa.
Rikoskomisario Juha Leinonen Itä-Suomen poliisista muistuttaa, että mahdollisimman nopea yhteydenotto omaan pankkiin ja poliisille parantaa mahdollisuuksia saada huijatut rahat takaisin.
Poliisi korostaa, ettei kukaan laillinen toimija – ei pankki, ei poliisi eikä muu viranomainen – koskaan pyydä pankkitunnuksia tai painosta tekemään tilisiirtoja puhelimitse, tekstiviestillä tai sähköpostilla.
Erityisen tarkkana kehotetaan olemaan silloin, kun tilanteessa vedotaan kiireeseen tai painostetaan nopeaan päätökseen.
Vahvistuspyyntöjä mobiilivarmenteessa ei tule koskaan hyväksyä, jos niitä ei ole itse pyytänyt, eikä rahaa tai lahjakortteja pidä lähettää tuntemattomille tai niin sanotuille turvatileille.
