Puolustusvoimat on perustanut uuden vaikuttamisen torjunnan keskuksen

Vuoden alussa perustettu keskus on viralliselta nimeltään laaja-alaisen vaikuttamisen torjunnan osaamiskeskus eli Laava-keskus.

Puolustusvoimien mukaan keskuksessa työskentelee muutama henkilö osana Utin jääkärirykmentin esikunnan koulutusosastoa. Keskuksen toimintaa ollaan vasta aloittamassa, ja ensimmäiset koulutustapahtumat järjestetään alkuvuonna.

Puolustusvoimien mukaan varautuminen niin sanottuun laaja-alaiseen vaikuttamiseen ei ole asiana uusi. Uutta sen sijaan on asiaan liittyvän koulutuksen koordinointi Laava-keskuksen kautta.

Aikomuksena hyödyntää reserviläisten ammattitaitoa

STT pyysi Laava-keskuksen perustamisen tiimoilta haastattelua, mutta Utin jääkärirykmentti vastasi kysymyksiin vain kirjallisesti.

Kirjallisten vastausten mukaan Laava-keskuksen tehtävänä on järjestää Puolustusvoimien palkatulle henkilöstölle ja reserviläiselle laaja-alaisen vaikuttamisen tunnistamisen ja torjunnan koulutusta.

Koulutus tapahtuu osana Puolustusvoimien harjoituksia tai erillisissä opetustilaisuuksissa. Ensimmäiset koulutukset järjestetään Maavoimien harjoituksissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että henkilöstö oppisi nimenomaan omiin joukkoihinsa kohdistuvan vaikuttamisen tunnistamista ja torjuntaa.

Varusmiehet saavat samasta asiasta perusteet osana varusmieskoulutusta.

Kirjallisten vastausten mukaan Laava-keskuksen rooli on koordinoiva. Koulutuksessa tukeudutaan tarvittaessa niin muihin Puolustusvoimien kuin muiden viranomaisten ja organisaatioiden asiantuntijoihin. Tarkoituksena on hyödyntää myös reserviläisten ammattitaitoa ja osaamista.

Koulutuksen lisäksi Laava-keskus aikoo Utin jääkärirykmentin mukaan verkostoitua alan muiden osaajien kanssa.

Suomessa korostuvat sotilaallinen painostaminen ja voimankäyttö

Mitä laaja-alainen vaikuttaminen on? Hallituksen vuoden 2021 puolustusselonteossa sille on omistettu kokonainen sivu. Sen mukaan laaja-alainen vaikuttaminen on sotilaallisessa varautumisessa käytettävä uhkakuva, joka pitää sisällään sekä niin sanotun hybridivaikuttamisen että myös avoimen sotilaallisen voimankäytön.

Tavoitteena on horjuttaa vaikutuksenalaisen valtion puolustuskykyä esimerkiksi maanpuolustustahtoa tai poliittisen johdon toimintamahdollisuuksia heikentämällä. Sotilaallinen voimankäyttö voi seurata suunnitelmallisesti perässä tai tapahtua suunnittelematta, eskalaation kautta.

Suomen puolustuksen kannalta laaja-alaisessa vaikuttamisessa korostuvat sotilaallinen painostaminen ja voimankäyttö, puolustusselonteossa sanotaan.