Suomi ja Liettua aikovat aloittaa jalkaväkimiinojen kotimaisen tuotannon ensi vuonna sekään omaan että Ukrainan käyttöön, kertoo uutistoimisto Reuters.
Syynä on Venäjän muodostama sotilaallinen uhka, virkamiehet kertovat Reutersille.
Suomi ja Liettua ilmoittivat aiemmin aikovansa vetäytyvä jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Lähteet kertovat Reutersille, että tuotanto voidaan aloittaa sen jälkeen, kun puolen vuoden vetäytymisprosessi on saatu päätökseen.
Lue myös: Stubb hyväksyi: Suomi lähtee Ottawan sopimuksesta
Muitakin irtautujia
Myös Puola, Latvia ja Viro ovat irtautumassa sopimuksesta. Syynä niidenkin kohdalla on Ukrainan sodasta aihetutunut kasvava Venäjään liittyvä turvallisuushuoli.
Maat eivät ole ilmoittaneet suunnitelmista alkaa tuottaa jalkaväkimiinoja, mutta Puolan ja Latvian viranomaiset ovat ilmoittaneet, että ne voisivat tarvittaessa aloittaa tuotannon nopeasti. Myös Virolle se on mahdollinen vaihtoehto tulevaisuudessa.
Ukrainakin on ilmoittanut vetäytyvänsä sopimuksesta. Venäjä ei ole osallisena Ottawan sopimuksessa. Maat ovat syyttäneet toisiaan jalkaväkimiinojen käytöstä sodan aikana.
Lue lisää: Suomi irtautuu Ottawan sopimuksesta – asiantuntijan mukaan siitä ei koidu mainehaittaa
Huoli Venäjästä vaikuttaa
Reutersin mukaan Suomen ja Liettuan toimet tuotannon aloittamiseksi korostavat Euroopassa vallitsevaa kasvavaa huolta siitä, että Venäjän sotilaalliset tavoitteet saattaisivat ulottua Ukrainaa laajemmalle.
Reutersin mukaan ne olisivat seurausta Naton jäsenvaltioiden lupauksesta kasvattaa puolustusmenojaan, kuten Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vaatinut.
– Aiomme käyttää satoja miljoona euroja paitsi panssarimiinoihin myös henkilömiinoihin. Summa tulee olemaan merkittävä, kertoi Liettuan apulaispuolustusministeri Karolis Aleksa Reutersille.
Hän kertoo, että tarkoitus on tilata kymmeniä tuhansia jalkaväkimiinoja tai enemmänkin.
Liettualla on 274 kilometriä yhteistä maarajaa Venäjän kanssa. Lisäksi sillä on 679 kilometriä rajaa Valko-Venäjän, Venäjän läheisenä liittolaisena pidetyn Valko-Venäjän kanssa.
Liettuan puolustusteollisuusyhdistyksen johtaja Vincas Jurgutis kertoo, että kun tuotannon käynnistyttyä maa voisi toimittaa niitä muillekin, myös Ukrainalle.
Venäjän puolustusministeriöstä ei vastattu Reutersin kommenttipyyntöön.
"Velvollisuus tukea Ukrainaa"
Suomella yhteistä maarajaa Venäjän kanssa on 1 340 kilometriä.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) kertoo Reutersille, että Suomella on huoltovarmuuden vuoksi oltava omaa tuotantoa.
– Ne ovat erittäin tehokas ja kustannustehokas asejärjestelmä, hän kertoo.
Auton mukaan myös Suomi voisi toimittaa jalkaväkimiinoja Ukrainalle.
– Ukrainan tukeminen ei ole vain oikein ja velvollisuutemme, vaan se on tärkeää myös Suomen oman turvallisuuden kannalta.
Suomi teki vuonna 2011 päätöksen liittyä Ottawan sopimukseen.
Reuters: Puolustusalan yritykset kiinnostuneita
Reutersin mukaan suomalaiset puolustusalan yritykset Nammo Lapua, Insta ja Raikka ilmaisseet eduskunnan puolustusvaliokunnalle kiinnostuksensa miinojen tuottamisesta.
Forcit Explosives puolestaan ilmoitti olevansa valmis keskustelemaan mahdollisuuksista puolustusvoimien kanssa.
Media kuitenkin kertoo, että kyseiset tahot kieltäytyivät kommentoimasta asiaa. Media ei saanut kommenttia myöskään puolustusvoimilta.
Puolen vuoden prosessi
Reuters tiedusteli Latvian puolustusministeriöstä, aikooko maa aloittaa jalkaväkimiinojen tuotannon. Vastaus oli, että ministeriö ei sitoutunut aloittamaan sitä, mutta totesi seuraavaa:
– Latvian sotilasteollisuudella on tarvittavat valmiudet ja metalliteollisuus on erittäin kehittynyt.
Viron puolustusministeri Hanno Pevkur kertoi Reutersille, että Virolla ei ole välittömiä suunnitelmia hankkia jalkaväkimiinoja, vaan se on ikään kuin yksi vaihtoehto takataskussa.
PGZ S.A., Puolan valtion omistama puolustusalan monialayritys, kertoi Reutersille olevansa valmis valmistamaan niitä tarvittaessa miljoonia.
Varastoidaan nopeaa käyttöönottoa varten
Ne viisi Naton jäsenmaata, jotka aikovat vetäytyä Ottawan sopimuksesta, sanovat, etteivät ne aio luoda miinakenttiä rauhan aikana, vaan varastoivat miinat nopeaa käyttöönottoa varten, jos ne kokevat itsensä uhatuiksi.
Maiden hallitusten mukaan miinakentät on merkittävä, jotta ne voidaan raivata konfliktin jälkeen. Ne pitävät tällaisia ammuksia pelotteena.
– Kun meillä on niitä varastossa, se on paras tae sille, ettei niitä koskaan tarvitse käyttää, Autto sanoi.