Antti Häkkäsen mukaan puolustushallinto voisi hoitaa jalkaväkimiinojen valmistuksen tarvittaessa vaikka itse.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) torjuu käsityksen, jonka mukaan jalkaväkimiinojen suorituskyky olisi Suomessa jo ehditty korvaamaan. Häkkäsen mukaan niin kutsuttua miinakauhua eli vihollisen jalkaväelle aiheutettua psykologista estettä edetä tietyn maastokohdan kautta ei pysty täysimääräisesti muilla järjestelmillä tuottamaan.
Asiaa on arvioitu toisinkin: maaliskuussa 2022 Puolustusvoimain silloinen komentaja Timo Kivinen arvioi, että jalkaväkimiinojen suorituskyky on monin tavoin korvattu. Ulko- ja puolustusministeriöiden hallitusneuvottelijoille toukokuussa 2023 laatiman ja Helsingin Sanomien saaman muistion mukaan "puolustusvoimat eivät pidä jalkaväkimiinoja kriittisenä ja välttämättömänä suorituskykynä, vaan ne on jo korvattu muilla suorituskyvyillä".
Häkkäsen tulkinnan mukaan uutta perusteellista selvitystä jalkaväkimiinojen tarpeesta ei ole tehty vasta kuin nyt, Ukrainan sodan oppien saamisen jälkeen.
– Nyt tämä selvitys osoitti, että itse asiassa miinoja tarvitaan, Häkkänen sanoo STT:lle.
Häkkäsen mukaan jalkaväkimiinat sopivat Suomeen jopa paremmin kuin Ukrainan tasaisille peltomaille, koska täällä on paljon järvien, soiden ja mäkien välisiä kapeikkoja niillä "tulpattavaksi".
– Miinat sopivat hyvin juuri Suomen maasto-olosuhteisiin ja meidän reserviläisarmeijalle, jossa edellytetään yksinkertaisia, toimintavarmoja ja selkeitä asejärjestelmiä, Häkkänen sanoo.
Mainehaitan hinta kannattaa maksaa
Jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautuminen aiheuttanee joka tapauksessa kansainvälistä mainehaittaa Suomelle. Kannattaako se hinta maksaa?
– Kannattaa -- tämä asia on varmasti hieman olennaisempi kysymys niille, joilla on pitkä maaraja Venäjän kanssa, kuin niille, joilla sellaista ei ole, Häkkänen kertoo.
Henkilömiinanvalmistuksen luoman mainehaitan on arvioitu myös hillitsevän yrityksiä tarjoutumasta miinojen valmistajaksi. Häkkänen sanoo uskovansa vakaasti, että kiinnostusta ja tuotantoa syntyy sekä Suomeen että Eurooppaan. Jos näin ei kävisi, vaihtoehtoakin on mietitty:
– Jalkaväkimiinojen tuottaminen on hyvin yksinkertaista. Me voimme sen tehdä jopa puolustushallinnon omana prosessina, jos tarve vaatii, Häkkänen lupaa.
Uudenaikaisempia älykkäämpiä miinoja, jotka esimerkiksi deaktivoituvat itsestään, tarvitaan Häkkäsen mukaan myös perinteisten jalkaväkimiinojen rinnalle.
Häkkäsen mukaan miinojen vastuullinen käyttö eli miinoitteiden tarkka merkitseminen ei ole vain siviilien huomioimista vaan myös omien joukkojen suojelemista – rintamalinja kun saattaa liikkua edestakaisin.
– Voin sanoa ihan omasta kokemuksesta, että kun on pioneerikomppanian päällikkötehtävissä reservissä, niin kyllä tätä ihan reservin kertausharjoituksessa harjoitellaan, Häkkänen lisää.
Lue myös: Kommentti: Miinoja rakastava puolustusministeri Häkkänen haukkui Suomen miinakiellon jo 13 vuotta sitten
Punaisen ristin mukaan yli 80 prosenttia henkilömiinojen uhreista on siviilejä
Punaisen Ristin mukaan irtisanoutuminen henkilömiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta vaarantaa siviilien suojelun konflikteissa ja uhkaa sodan oikeussääntöjen päämäärien toteutumista.
Yli 80 prosenttia henkilömiinojen uhreista on siviilejä, julkilausumassa sanotaan. Sen mukaan Ottawan sopimus on tehokkaasti puuttunut kohtuuttomiin humanitaarisiin seurauksiin, joita varten valtiot sen aikanaan laativat.
Tänään julkaistussa julkilausumassa ovat mukana muun muassa Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ja seitsemän Euroopan maan Punaiset Ristit, mukaan lukien Suomen Punainen Risti.