Seurakuntavaaleissa ehdokaslistojen nimet ovat usein olleet vaikeaselkoisia, eikä äänestäjä ole aina tiennyt, millaiselle joukolle oma ääni on ollut menemässä. Tänä vuonna seurakuntavaalien järjestäjät ovat toivoneet, että poliittinen tai aatteellinen tausta tulee selville listan nimestä.
Seurakuntavaaleissa ehdolle saa asettua 18 vuotta täyttänyt, konfirmoitu kirkon jäsen. Ehdokkaita on 19 500 ja paikkoja on jaossa 9000. Kymmenen äänioikeutetun jäsenen joukko saa muodostaa ehdokaslistan tai valitsijatoimikunnan.
Seurakuntavaaleissa listat ovat saattaneet olla vaikeasti tunnistettavissa. Listojen nimet ovat saattaneet olla esimerkiksi ”Uusi viini” tai ”Kirkko keskellä kylää”.
– Tämä on ollut seurakuntavaalien iso haaste. Äänestäjän on ollut hyvin vaikea tietää, minkälaiselle porukalle ääni on menemässä, kertoo seurakuntavaalien projektipäällikkö Mari Leppänen.
Sopuvaalit
Vaaleissa on 9000 paikkaa ja ehdokkaita on noin 20 000. Äkkiseltään näyttää siltä, että joka toinen ehdokas pääsee läpi. Seurakuntavaalien projektipäällikkö Mari Leppänen kertoo, että kokonaiskuvaa vääristävät noin kolmessakymmenessä seurakunnassa järjestettävät sopuvaalit.
– Sopuvaaleja järjestetään aika paljon pienillä, ruotsinkielisellä paikkakunnilla. Ehdokkaita on sama määrä kuin paikkojakin.
Sopuvaaleihin ei kannusteta. Joissakin pienemmissä seurakunnissa voi kuitenkin olla niin, että ehdokkaita on vaikea saada tai jostain muusta syystä on päädytty päättämään keskenään ketkä olisivat hyviä luottamushenkilöitä.
"On noloa, jos äänestäjille ei kerrota"
Perinteisesti listoja ovat koonneet eri puolueet, herätysliikkeet, partiot ja muut liikkeet, kuten pääkaupunkiseudun tasa-arvoa ajava -liike. Leppänen sanoo, että ajatus siitä, että kirkkoa ja politiikkaa ei sovi sotkea, on voinut tuottaa tarvetta häivyttää listan nimestä viittaukset poliittiseen tahoon.
