Sähköinen asiointi on tuonut uuden piirteen yksityisyyteen ja sen suojeluun. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio neuvoo, miten jokainen voi päättää itse, kuinka haluaa omaa yksityisyyttään suojata. Ongelmia voi kuitenkin tuoda myös muiden osapuolten toiminta verkossa.
– Ihmisillä on mukavasti oikeuksia omiin henkilötietoihinsa liittyen. Niillä, jotka keräävät ja rekisteröivät tietoja, on velvollisuuksia. Olisi hyvä, jos ihmiset tietäisivät ne keinot, jotka heillä on käytössään, muistuttaa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.
Aarnio toteaa, että jokaiselle tulisi kertoa etukäteen siitä, mihin hänen henkilötietojaan kerätään ja mihin niitä tullaan käyttämään. Tärkeää on myös tietää, miten henkilö voi esittää tietojen korjaamista ja tarkastamista koskevat pyynnöt.
Sosiaalinen media haastaa
Nykyisin hyvin suosittua sosiaalista mediaa Reijo Aarnio vertaa tuleen.
– Se on hyvä renki, mutta huono isäntä. Sosiaalinen media on parhaimmillaan erinomainen juttu, eikä sitä missään nimessä voi tyrmätä tai kritisoida. Mutta sosiaalisen median palvelujen tarjoajien pitäisi tietää nämä säännöt, muistuttaa Aarnio.
Vaikka toimijoiden tulisi toimia yhteiskunnallisten pelisääntöjen mukaan, eivät kaikki joko osaa tai halua noudattaa sääntöjä. Tästä voi koitua harmia kuluttajalle.
– Sosiaalisen median käytössä on hyvä muistaa, että sinne ei ole pakko mennä. Mutta jos haluaa mennä, niin kannattaa laittaa jäitä hattuun.
– Sosiaalisen median ilmiö on vielä hyvin nuori, ja minulla on sellainen mielikuva, ettemme ole vielä nähneet kaikkea sitä, mitä sosiaalinen media tuo tullessaan.
Puolison blogikirjoittelu haittasi työnsaantia
Konkreettisia tilanteita sosiaalisen median tarjoamista ongelmista on jo nähty.
Työnantajan osallistuminen työntekijän sosiaalisen median käytön seuraamiseen on yksi kuuma peruna. Järjestäytyneen rikollisuuden lisäksi blogit ovat jo tarjonneet haasteita ja esimerkkejä karmeista lopputuloksista.
– Tyypillinen ongelma on se, että blogissa kerrotaan ja kommentoidaan omien asioiden lisäksi muidenkin asioita. Se johtaa kysymykseen, että miten riita ratkaistaan, kun toisen tekemisiä repostellaan netissä.
– Yksi esimerkkitapaus on jo olemassa, jossa puoliso on kirjoittanut toisesta puolisosta blogia, ja henkilö jota kirjoitus koskee, ei ole saanut työpaikkaa.
– Erinomaisen vastenmielinen ilmiö on digitaalinen väkivalta. Käytämme termiä juuri parisuhdekiistoihin ja koulukiusaamiseen liittyvissä asioissa.
Vaikka digitaalisessa maailmassa tulisi päteä samojen velvollisuuksien kuin reaalimaailmassakin, on sääntöjen valvominen villissä nettiviidakossa hankalaa.
– Miten ennen nettiä syntynyttä rikoslakia voidaan käyttää, ja miten rikoksiin voidaan reagoida netissä? Siihen yhteiskunta vasta hakee vastauksia.
Päivänpolttavat aiheet
– Tällä hetkellä EU:ssa puhutaan ongelmasta: pääseekö ihminen oikeasti pois sosiaalisesta mediasta. Eli jos ei halua ylläpitää tiliään ja seinäänsä, niin saako ne aidosti pois vai jäävätkö tiedot silti jonnekin?
– Right to forget, eli oikeus unohtaa, onko sitä olemassa? miettii Aarnio.
– Ajat muuttuvat ja ihmiset ja mielipiteet muuttuvat. Siihen meillä kaikilla on varmaan lupa – hallinnoida omaa elämäämme, ilman että joku toinen tulee väliin sotkemaan.
Sosiaalinen media kuuluu kansalaistaitoihin
Aarnio painottaa, että sosiaaliseen mediaan liittyvät asiat ovat 2000-luvun kansalaistaitoja, jotka jokaisen pitäisi tietää.
– Viranomaispuolella perustuslakimme edellyttää, että viranomaisten toimittama tietojen keruu perustuu lainsäädäntöön.
– Sähköinen maailma on tuonut asiaan uusia ulottuvuuksia, koska sosiaalisen median tarjoajat eivät ole Euroopasta. Ihmiset eivät välttämättä jaksa lukea vaikkapa Facebookin käyttäjäehtoluetteloa.
Vaikka Aarnio toivoo, että rekisteröityneistä ihmisistä tietoja keräävät tahot olisivat avoimia henkilöitä kohtaan, suomalaistenkaan verkkopalvelujen tarjoajien tietosuoja ei ole aina kunnossa.
– Toimialoilla on paljon eroja. Verkkokaupat ovat aika hyvin jo informoineet ihmisiä, siellä liikutaan lähellä 100 prosenttia. Erilaisilla harrastesivustoilla suoja on kuitenkin hyvinkin puutteellista.
Sähköisen asioinnin nyrkkisäännöt
Reijo Aarnio tarjoaa muutamia vinkkejä sähköiseen asiointiin:
* Ennen verkkopalveluihin rekisteröitymistä on hyvä tarkistaa, löytyykö sivuilta tietosuojaseloste. Se kertoo, mihin tietoja halutaan käyttää ja miksi pitää rekisteröityä.
* Kun saat suoramarkkinointia, tarkista mitä osoitelähdettä on käytetty. Jos haluat estää markkinoinnin, voit käyttää näitä tieto-oikeuksia, joita taho on luovuttanut.
* Ihminen voi hallinnoida omia yhteystietojaan. Maistraattiin voi ilmoittaa, jos ei halua välittää osoitetietojaan eteenpäin.
* Myös puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteiden kanssa on helppo varjella omaa yksityisyyttä.
* Vältät harmeja käyttämällä useita sähköpostitilejä. Ammattirikolliset imuroivat helpommin osoitteita, jotka ovat muotoa etunimi.sukunimi@jotain.fi. Yksi keino on käyttää yhtä osoitetta julkisuudessa ja toista asiointia varten.
* Oma tietokone ja sen ominaisuudet on hyvä oppia tuntemaan hyvin. Suojaa kone, hoida palomuuri ja muut suojausasetukset kuntoon.
Kuvat: Colourbox.com
Studio55.fi/Siiri L'Ecuyer
Tiesitkö? Näihin kymmeniin arkistoihin sinut on rekisteröity!