Puolet suomalaisista kieltäisi dopingin käytön – tutkija tyrmää: "Veisi meidän heikoille jäille"

54 prosenttia tutkimukseen vastanneista oli samaa mieltä väitteen kanssa ”Dopingin käyttö pitäisi säätää Suomessa lailla rangaistavaksi”.

Viidesosa vastaajista ei osannut vastata kysymykseen ja neljäsosa katsoi, ettei käytöstä tulisi rangaista. Tulokset selviävät Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.

Nykyään dopingin käyttö ei ole laitonta, mutta se on kiellettyä kilpaurheilussa. Esimerkiksi Ruotsissa dopingin käyttö on laitonta.

Kymmenet tuhannet suomalaiset käyttäneet

Dopingaineet

Dopingaineilla tarkoitetaan yleensä testosteronia ja sen johdannaisia, anabolisia steroideja ja niiden johdannaisia, kasvuhormonia ja kasvutekijöitä, klenbuterolia tai efedriiniä.

Dopingaineilla voidaan pyrkiä tehostamaan harjoittelua ja lihasmassan kasvua sekä parantamaan suorituskykyä.

Dopingaineiden käyttö aiheuttaa terveyshaittoja. Esimerkiksi testosteronin ja anabolisten steroidien käyttö aiheuttaa hormonituotannon muutoksia. Erityisesti suurempina määrinä ne lisäävät riskiä sydän- ja verisuonitauteihin, aivoinfarktiin ja mielialahäiriöihin.

Tutkimuksen mukaan noin yksi prosentti suomalaisista aikuisista on käyttänyt dopingaineita, eikä viime vuosina luvussa ole ollut havaittavissa kasvua.

Luku on muita Pohjoismaita pienempi: Ruotsissa dopingia on käyttänyt 4,4 prosenttia ja Norjassa 2,4 prosenttia väestöstä.

Yleisintä doping on nuorilla miehillä.

Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkijan, dosentti Mikko Salasuon mielestä nykyinen lainsäädäntö on toimiva.

– Mielestäni kriminalisointi johtaisi tilanteeseen, jossa dopingaineiden käyttäjät joutuisivat yhteiskunnan ja sitä kautta terveydenhoidon ulkopuolelle, hän sanoo.

Huomenta Suomen tämän päiväisessä lähetyksessä Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukka epäili, että dopingin käytön kieltäminen nostaisi kynnystä sen käyttämiseen. Salasuo tyrmää väitteen.

– Tätä on kokeiltu jo osana huumeiden vastaista sotaa, ja sen tuomat haitat ja hinta ovat surullisella tavalla tiedossa. Ajatus siitä, että laki olisi ihmisille moraalinen viesti käytön paheksuttavuudesta tai terveellisyydestä, ei ole osoittautunut toimivaksi.

Salasuon mielestä moraalisten viestien kirjoittaminen lakiin perustuu intuitioon, eikä tietoon teon vaikuttavuudesta.

–Lainsäädäntö ei ole sitä varten, että lähetetään moraalisia viestejä siitä, mikä on oikein tai väärin. Tämä on todettu myös hallituksen esityksessä nykyisestä dopinglainsäädännöstä.

Asenteet käyttöön kriittisiä

Salasuo uskoo, että käytön kieltämisen kannatus liittyy tiedon vähyyteen.

– Dopingista huippu-urheilun ulkopuolella on puhuttu vain vähän. Vastaukset heijastelevat ehkä enemmän kantaa huippu-urheilun dopingkäyttöön, jossa on omat rangaistusmenettelynsä, Salasuo toteaa.

Lisäksi vähäisen yhteiskunnallisen keskustelun vuoksi ihmisten tietämys dopingaineiden käytöstä, haitoista ja käyttäjistä yleensä perustuu stereotyyppeihin, jotka eivät vastaa todellisuutta.

– Doping on piilossa oleva ilmiö, joka vaatii vahvaa tietoa ilmiöstä. Mielikuvien perusteellä määritetty lainsäädäntö veisi meidän heikoille jäille.