Puolentoista tunnin lärvit ja räjähtävät lepakot – Tässä vuoden 2016 värikkäimmät puheenvuorot

1. "Puolessatoista tunnissa ei vedetä lärvejä"

Lehtikuva

Mitä tapahtui illallisilla viime toukokuussa Ruotsissa ja oliko joku liian humalassa? Se tiedetään, että puhemies Maria Lohela oli pyytänyt silloista kansanedustajaa, nykyistä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (PS) ja kansanedustaja Katja Hännistä (vas) poistumaan illalliselta hotellille ja nuhdellut heitä juopumuksen takia.

– Kaikkea huonoa käytöstä tietysti pahoittelen. Lärvejä en ole vetänyt. Mitään siellä ei ole sattunut, ei pöydillä tanssimista, ei kaatuilua, ei mitään örveltämistä, Mattila sanoi STT:n haastattelussa.

Myös Katja Hänninen kertoi pahoittelevansa tapahtunutta.

Ilta-Sanomien tarkentavassa haastattelussa Mattila painotti vielä asiaa.

– Se tieto, että olisimme puolessatoista tunnissa vetäneet lärvit on ihan mahdoton ajatus. 

– En ole lärvejä vetänyt, en ole tanssinut pöydällä, en ole oksennellut eikä minua ole kannettu mistään, ministeri Pirkko Mattila totesi.

2. Fist bump 

Maaliskuussa kaikki puhuivat Fist bumpista. 

Pääministeri Juha Sipilä, valtionvarainministeri Alexander Stubb sekä työministeri Jari Lindström juhlistivat yhteiskuntasopimusehdotuksen hyväksymistä niin sanotulla nyrkkitervehdyksellä, fist bumpilla ja some repesi. 

Kansanedustajat Carl Haglund (RKP) ja vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki puivat nyrkkitervehdystä vielä erikseen MTV Uutisille.

3. Tampereen raitiovaunuvääntö

Raitiotien rakentaminen Tampereelle vaati useamman istunnon kaupunginvaltuustossa. Myönteinen päätös syntyi kuuden tunnin väännön päätteeksi marraskuun alussa. Prosessin aikana kuultiin värikkäitä perusteluja. Aamulehti koosti myös videon erikoisimmista puheenvuoroista.

Esimerkiksi kristillisdemokraatti Satu Sipilä piti ratikkaa vaarallisena.

– Ratikkaa voi käyttää itsemurhiin. Ratikka on vaarallinen, koska se on äänetön ja kuurot eivät kuule sitä, sanoi Satu Sipilä (KD).

Keskustan Timo Vuohensilta pelkäsi, että ratikassa alkaisivat työttömät loisia.

– Tampereelle muuttaa vain työttömiä. Jos ratikka tulee, täällä vaan työttömät ajelee ratikalla tylsyyttään.” 

Varavaltuutettu Terhi Kiemunki (PS) oli puolestaan huolissaan Kalevan ABC:n kohtalosta.

– Kuinka käy Kalevan ABC:lle? Sitä ei näy kartoissa ja kaupunkilaiset maksavat tätä kymmenen vuotta, joten te voitte kuunnella tätä kymmenen tuntia.

Keskustalainen Mikko Alatalo puolestaan nosti esiin legendaarisen Audi-miehen.

 – Eivät Audi-miehet halua jättää autoa kauas keskustasta vandalisoitavaksi ja tulla keskustaan ratikalla, sanoi Mikko Alatalo.

4. Guggenheim-kokouksessa esiin nousivat kurkkupurkit, vessapaperi ja verta imevät punkit

Guggenheim-museo tupsahti uutisiin aina uudelleen ja uudelleen, vaikka luultiin, että se on jo kuopattu moneen kertaan. Perustelut museon puolesta ja vastaan olivat moninaisia. Tässä tyylinäytteitä Helsingin kaupungin valtuuston kokouksesta.

– Minä en näe tässä mitään vetovoimaa. Minä näen tässä enemmänkin sellaisen punkin tai jonkun verta imevän elementin kaikesta meidän omasta kulttuuristamme, valtuutettu Sami ”Frank” Muttilainen (Vas.) sanoi.

– Meriupseerina olen sitä mieltä, että satama ei ole minkään maailmanpyörän, uimalan tai museon paikka. Satama on satama. totesi perussuomalaisten valtuutettu Seppo Kanerva.

– Olemmeko me todella kääntymässä tällaisen tuohivirsujen maaksi, jossa mikään muu ei kelpaa kuin suomalainen?, valtuutettu Maija Anttila (SDP) kysyi.

– Sitten odotetaan, että sinne tulee laivalasteittain ihmisiä katsomaan niitä lyttyyn potkittuja kurkkupurkkeja, valtuutettu Mika Raatikainen (PS) päivitteli.

Perussuomalaisten varavaltuutettu Mari Rantanen olisi tehnyt Guggenheim-sopimuspaperista wc-paperia.

– Ei millään pahalla, mutta mielestäni tämä sopimuspaperi olisi sovelias lähinnä vessapaperiksi ison hädän yllättäessä. 

Ulkoministeri Soini niittasi oman näkemyksensä rahoituksesta perussuomalaisten kesäkokouksessa sekä hitaasti että lyhyesti.

– Voin sanoa hitaasti, voin sanoa nopeasti. Guggenheimiin ei tule valtion rahaa. Gug-gen-hei-miin ei tule valtion rahaa, Soini toisti. 

Lausahdus innoitti myös erityisen Guggenheim-rapin syntyyn. Se esitettiin Ylen Noin viikon uutiset -ohjelmassa.

5. "Tulppa paatista" 

Neuvottelut kilpailukykysopimuksesta synnyttivät poliittisen termin, joka jäi kaikkien huulille. Pääministeri Juha Sipilä iloitsi ammattiliitto Pamin päätöksestä tulla mukaan neuvotteluihin.

– Toivottavasti tulppa lähtee paatista ja päästään eteenpäin, Sipilä totesi.

Mutta mitä kryptinen vertaus oikein tarkoitti?

Muun muassa Kauppalehti kysyi Sipilältä tarkentavaa selitystä ja Sipilä kertoi tarinan lapsuuden kalareissuista.

– Pikkusällinä lähdettiin rapumertoja kokemaan, monesti tulppa oli jäänyt veneeseen ja aika raskasta oli soutaa, jos ei ensi laskettu vettä pois ja sitten pantu tulppaa. Sitä tarkoitin, että on vaarallista, jos vedessä vedetään tulppa pois”, Sipilä valisti Kauppalehdelle.

6. Länsimetro-saaga

Länsimetron liikennöinti alkaa, ei kun ei alakaan, tätä vehtaamista seurattiin herkeämättä kulunut vuosi.

Näin viivästymisiä selitettiin.

Jouluviiniveto:

Erikoinen selkkaus syntyi syyskuussa, kun Lauttasaari-lehti kertoi, että Länsimetron hallituksen jäsen Jyrki J. Kasvi (Vihr) oli sanonut keskustelutilaisuudessa, että Länsimetro alkaisi liikennöidä vasta vuoden 2017 lopulla. Kasvi kuitenkin kiisti lehtitiedon MTV Uutisille todeten, että hän oli vain yrittänyt keventää tunnelmaa ja, että kyseessä oli ollut vedonlyönti.

Lue myös MTV Uutisten juttu: Kuka sanoi mitäkin ja kävikö joku vessassa? Länsimetron avaamisajasta syntyi uskomaton soppa

– Kerroin lyöneeni vetoa siitä, että kulkeeko metro ensi vuoden jouluna ja vedon panoksena oli vuoden 2017 jouluviinit. Joku ilmeisesti käsitti minun tarkoittaneen, että juna ei kulkisi vielä silloin.

– En tiedä oliko joku ollut vessassa vai mitä, mutta jollekin oli korjaamisesta huolimatta jäänyt se mielikuva, että metro ei kulkisi vielä ensi vuoden lopulla. Sitä en ole missään nimessä sanonut tai tarkoittanut, Kasvi täsmensi.

7. Jos jos ja jos...

Meemejä syntyi sosiaalisessa mediassa myös pääministeri Juha Sipilän kyllästyttyä jossitteluun liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (Kesk) kohtalolla. 

– Jos jos ja jos. Mitäs jos Yle loppuu tai jos Maikkari loppuu, entäs sitten, totesi Sipilä, kun häneltä kysyttiin, mikä on liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) asema, jos eduskunnan tarkastusvaliokunta löytää tämän toiminnastaan moitittavaa Finavia-jupakassa. 

8. Tuulivoima – räjähtelevät lepakot ja kuolleet kanat

Kuluneen vuoden aikana uutisoitiin moneen otteeseen epämääräisistä oireista, joiden uskottiin johtuvan siitä, että lähellä toimi tuulivoimala.

Entinen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola (Kok) avautui Twitterissä ja Facebookissa oudoista kanakuolemista tuulivoimaloiden lähellä.

Korhola vaati kirjoituksessaan puolueetonta tieteellistä tutkimusta tuulivoimaloiden haitoista.

Kuitenkin samana päivänä Yle uutisoi, että Siikaisilla kanat tappoi minkki. 

Myös perussuomalaisten "työmies" Matti Putkonen lähetti lokakuussa tiedotteen, jossa kerrottiin, että tuulivoimaloiden infraääniaallot ovat haitallisia ihmisille ja eläimille, ja ne muun muassa "räjäyttävät" ilmassa lentäviä lepakoita.

Väitettä käsiteltiin mediassa usean päivän ajan. Esimerkiksi Helsingin Sanomat oli haastatellut lepakkotutkijaa aiheesta. 

9. "Pitäkää tunkkinne"

Pääministeri Juha Sipilä jätti mieliimme monia unohtumattomia sanontoja. Joulukuussa hän kiteytti tuntemuksensa huudahdukseen "pitäkää tunkkinne". Ilmaushan on monelle jo entuudestaan tuttu, mutta ainutkertaista oli kuulla se asiallisen puheen seassa pääministerin suusta.

Ja näin se meni...

Pääministeri Juha Sipilä sanoi Ylen Ykkösaamussa miettineensä matkan varrella tehtävästä luopumista.

– Olen miettinyt, että ellei tässä tehtävässä olisi ollut suurempi visio siitä, mitä on tekemässä, niin olisin sanonut, että pitäkää tunkkinne. Iso visio ohjaa tekemistä, haluan että hyvinvointiyhteiskunta pelastuu. Siihen meillä on oikeat lääkkeet olemassa, ja haluan viedä tämän projektin maaliin saakka.

STT laati myös seikkaperäisen kirjoituksen siitä, mikä on tuon tutun sanonnan syvin merkitys. Kirjoitus julkaistiin muun muassa sanomalehti Keskisuomalaisessa.