Yksi jokaviikkoisen kodinhoitorutiinin kohteista on liesituulettimen rasvasuodattimen peseminen ja putsaus. Se on ainakin tarkastettava ja tarpeen vaatiessa pestävä - innokas kokki joutuu pesemään suodattimen joka viikko, laiskempi selviää vähemmällä. Suodattimen voi pestä joko käsin, tiskiharjalla kuumassa vedessä tai astianpesukoneessa. Aktiivihiilisuodatinta ei tietenkään pestä, vaan se on vaihdettava määräajoin uuteen.
Ilmanvaihtokanaviston puhdistaminen onkin sitten oma, huomattavasti isompi juttunsa. Esimerkkikohteessamme, 25 vuotta vanhassa omakotitalossa ilmanvaihto on järjestetty pelkästään koneellisena poistona. Talossa on kaksi erillistä huippuimuria, joista ensimmäinen imee ilmaa pelkästään märkätiloista, toinen muusta talosta. Lisäksi keittiössä on kaksimoottorinen liesituuletin, joka puhaltaa käryt lieden päältä hormiin ja sitä kautta ulos.
Asukas oli alkanut tuntea talossa pientä noen hajua ja lopulta, viime kesänä keittiöön alkoi tunkeutua kerta kaikkiaan pahaa lemua. Kaiken huippuna lieden päälle alkoi putoilla matoja! Hätiin oli kutsuttava asiantuntija selvittämään tilannetta ja kuinka ollakaan, kun maustehylly purettiin liesituulettimen edestä ja poistettiin ilmanvaihtoputki, todettiin uteliaan oravan löytäneen sieltä matkansa pään.
"Tyypillinen perusvirhe", toteaa toimitusjohtaja Jari Vitri Puhdas Ilma K & V Oy:stä. "Oli laitettu vain piipunhattu horminpään suojaksi, kun siinä pitäisi hatun lisäksi olla myös verkko estämässä eläinten pääsy putkiin."
Talo todettiin muutenkin aikansa lapseksi. Muun muassa korvausilmaventtiilit puuttuivat kokonaan, minkä seurauksena asunto oli tavattoman alipaineinen ja korvausilma pääsi tunkeutumaan hallitsemattomasti sisään siitä, mistä parhaiten pystyi - piipusta, ikkunoiden alta, kaikista mahdollisista raoista. Kuitenkin periaate on se, että korvausilman virtauksen pitäisi olla yhtä hallittua kuin poistoilman virtauksenkin.
Onneksi tilanne oli helposti korjattavissa. Kanaviston täydellisen puhdistuksen jälkeen venttiilit vaihdettiin koneellisen ilmanvaihdon venttiileiksi, keittiöön laitettiin kiinteä kanava kurkkutorven tilalle - nykyäänhän sellaista ei saa enää asentaakaan, vaikka se aikoinaan on ollutkin sallittu.
Erityisen suuresta projektista ei ole kyse. Työn kesto riippuu rakennuksesta ja siinä käytetyistä ratkaisuista; esimerkkikohteessa korjaukset ja puhdistukset veivät vajaan työpäivän. Suositusten mukaan iv-kanavat olisi puhdistettava perusteellisesti kerran kymmenessä vuodessa, mutta eihän tiheämmästä huoltovälistä haittaakaan ole. On muistettava, että tämä vaikuttaa suoraan sisäilman laatuun ja sitä mukaa asukkaiden hyvinvointiin.
(JKA 15.1.2006)